Tänään on myös ikävä ja surullinen sunnuntai, sillä on viimeinen sunnuntai yhdessä Justinan ja Unelman kanssa. Mutta näin on parasta heille, todellakin parasta heille. Meille jää iso tyhjä aukko elämäämme. Todellakin iso aukko, koska vaikka tästä nelikosta Cindymme lähti ensimmäisenä 11½ vuotiaana traagisesti, niin meille jäi vielä kolme. Sitten lähti Rosalinda 11 v 4 kk, mutta meille jäi Justina ja Unelma. Mutta nyt lähtee Justina ja Unelma, 12 vuotta 7 kk ikäisinä. Mitä meille nyt jää? Meille jää iso, iso tyhjääkin tyhjempi aukko jokaiselle päivälle. Miten saamme päivämme kulumaan ilman näitä suloisia ja iloisia mussukoitamme? No, jäähän meille toisemme ja suuret suunnitelmamme, joita olemme valmistelleet jo monia vuosia. Mutta tämä nelikon tiimi on ollut niin ihana tiimi, että mikään päivä ei ollut koskaan samanlainen eikä mitäänsanomaton, vaan oli kommelluksia ja hännänheilutuksia ja nuolemista täynnä. Mutta heistä kerron sitten, kun siihen jonain päivänä toivottavasti pystyn, vaan nyt vielä en pysty.
Kaikesta surusta ja ikävästä ja kaipuusta huolimatta meille jää tosi ihanat muistot, joita vain kuvista kyyneleisin silmin katsella voimme.
Mutta elämä jatkuu, vaikka se raskasta nyt onkin. Ja meillä on suunnitelmia jo huomiselle päivälle. Me nimittäin vaihdamme huomenna keittiössä kaapin ikkunan alle ja ruokapöydän kaapin paikalle ja näin rakkaani saa oman tietokonepöydän, johon läppärinsä sitten voi sijoittaa. Niin, ja minä saan uuden tuolin huomenna ja sitten jonain päivänä uuden pöydän, jonne mahtuisi hieman enemmän näitä tykötarpeita, kuten printteri, skanneri, web-kamera, stereot ja kaikenlaista muutakin krääsää.
Nyt toivottelen teille kaikille oikein mukavaa ja leppoisaa sunnuntain jatkoa ja nauttikaa helteistä, ken siitä tykkää ja pitäkää itsestänne huolta, ken ei helteistä välitä.
Nyt sitten tytöt viimeisissä kuvissaan joulukaulurit kaulassaan:
Voi, miten paljon rakastan teitä, Justina ja Unelma!
Ouuuuu :(
VastaaPoistaKiitos kommentistasi Neferi! Ouuuuuu, yhyyyyy!Nyyyyh!
VastaaPoistaSurulliselta tuntuu,silmät kostuu.
VastaaPoistaLämpimät halaukset mussukoille,
ja voimahalit teille!!!
Kiitos kommentistasi vesimiesneuloo! Niinpä, pahalta tuntuu ja ikävä on kova ja kaipaus suuri ja sydäntäni repii ja sydämeni itkee. Mutta näin on parasta vain heille, kun pääsevät tuskistaan. Koville ottaa nyt ja huomenna vielä enemmän. Mutta...
VastaaPoistaHellät halit vielä tytöille ja terkkuja Nuuskalta :)
VastaaPoistaKiitos, kiitos Huopatossunen! Suukot Nuuskalle! Leppoisaa illan jatkoa!
VastaaPoistaMyötätunnonhalaukset täältäkin.
VastaaPoistaLämpöistä iltaa.
Kiitos Hilkka! Mukavaa illan jatkoa myös teille!
VastaaPoistaVoimahalauksia täältäkin, rapsutuksia mussukoille. Mulla vedet vuotaa silmistä, mutta näin on parempi. Mussukat ovat eläneet pitkän ja rakkaudentäyteisen elämän eivätkä varmaan halua pitkää kärsimyksen täyttämää ehtoopuolta. Enkeleitä olkapäällesi.
VastaaPoistaVoi, kiitos bemu kauniista kommentistasi! Mukavaa illan jatkoa ja suukkoja Teemulle, joka sanoo varmasti, nyf!
VastaaPoistaTuntuu pahalta minullekin kun tiedän kokemuksesta mitä se on sen jälkeen,vain aika lieventää ikävää.
VastaaPoistaHalauksia ja voimia.
Kiitos kommentistasi Tarikka! Pahalta se tuntuu, mutta mussukoille se on parempi näin. Aika haavat parantaa ja rakkaat yhteiset muistot säilyvät ikuisesti. Mukavaa päivän jatkoa ja halataan!
VastaaPoista