maanantai 31. tammikuuta 2011

LEPPOISAA TAMMIKUUN VIIMEISTÄ PÄIVÄÄ

Tänään on maanantai ja 31. päivä tammikuuta. Asteita on vain -2. Aamulla näytti aurinko kauniisti nousevan taivaanrannan takaa, mutta eipä näy enää aurinkoakaan. Nyt kuitenkin tammikuu loppuu ja huomenna alkaa jo helmikuu. Ja hyvinhän tämä talvi on ainakin mennyt, kun vertaa edellistä talvea kovine pakkasineen. No, tämä talvi meni tässä ja ensi talvi jo toisessa paikassa.

Päivät kuluvat niin vinhaa vauhtia sekä Sirun että tulevien uusien tuulien myötä. Onneksi ei ole myrskyisää, vaan hyvin leutoa ja lämmintä tuulta, jonka mukana on helppoa lennellä kuin kevään ensi perhonen.


Näin kaunista voi olla vain...maalla...

Tänään sain myös purettua jo aloittamani hartianlämmittimen, joka sai kovaa kyytiä ja joutui isolle, isolle kerälle. Nyt olen kuitenkin jo joitakin kerroksia tehnyt uudella mallilla. Olisi pitänyt vaan lukea hieman paremmin nuo ohjeet eli vinkit. Mutta nyt teen jotakuinkin samoin kuin ohjeessa paitsi että lanka on toinen ja samoin silmukkamäärä ja hieman neulemallikin. Niin, neulemallinahan minä kudon vain pelkkää oikeaa ja katson ensin miten tämä onnistuu ja sitten siirryn johonkin kunnon malliin, jos jaksan tai ehdin.

Mutta aina kun tämä pienokainen ummistaa silmänsä, niin minä tyttö tai mummi oikeastaan, kudon vinhaa vauhtia. Mutta annas olla, kun pienokainen avaa silmänsä, niin hänen silmissään jo kiiluu lattialla liikkuva iso lankakerä ja eipä mene sekuntiakaan, kun hän olisi jo kerän kimpussa, mutta kun mummi olikin nopiampi ja nosti kerän turvaan.

Tässäpä on suloisen Sirumme ihana isä Nono, jota menemme ensi viikolla taas tapaamaan. Saas nähdä, miten pikkuinen reagoi, kun saa nähdä äitinsä ja isänsä ja muitakin tuttuja. Ainakin täällä hän on hyvin sosiaalinen sekä ihmisiä että muita koiria kohtaan.

Mutta nyt toivotan teille kaikille oikein mukavaa ja turvallista viikon alkua! Pitäkäähän itsestänne ja toisistanne hyvää huolta!

torstai 27. tammikuuta 2011

UNELMAKODIN KUULUMISIA 27.1.2011

Tänään on torstai ja 27. päivä tammikuuta. Aurinko on paistanut pilvettömältä taivaalta ja asteita on vain ihanat -2 astetta. Ihana keväinen päivä!


Tänään olin jälleen lymfahieronnassa ja kyllä se tekee hyvää, kun saa veren kiertämään. Ja joka ilta olen laittanut myös Aloe Vera voidetta jalkoihini ja kyllä on turvotuskin hävinnyt jonnekin muualle. Nyt tämä flikka saa nauttia ihmisenä olostaan, kun painoakin on lähtenyt pois peräti kolme kiloa kolmessa kuukaudessa eli kilo ja kuukausi. Ja silti olen todellakin syönyt hyvin ja paljon kasviksia etupäässä ja toki lihaa ja kalaa ja kanaa. Mutta näköjään se aurinko alkaa hymyillä vielä minullekin ja tässä iässä!


Olen myös kutonut tuota hartianlämmitintä aina välillä, kun pikkuinen nukkuu. Helmikuu onkin meillä tosi kiireistä aikaa, kun muutosten tuulet jälleen puhaltelevat leppoisasti.


Nyt kuitenkin toivottelen teille kaikille oikein mukavaa illan jatkoa ja pitäkää itsestänne ja toisistanne hyvää huolta!
                                   Mummi ja mummin kultavauva...
                                         ...tässä me hieman halitaan...
                                         ...ja tässä on mummin sormitutti suussa...
                           ...ja tässä me leikitään "tint tant Taneli...


Eikö hän vaan olekin niin suloinen?

keskiviikko 26. tammikuuta 2011

SIRUN AAMUN TOUHUJA VIDEOLLA 26.1.2011

Tänään on keskiviikko ja 26. päivä tammikuuta. Aurinko armas nousi taivaanrannan takaa ja sain sen hyvin vangittua kameraanikin. Asteita on -17, joten hrrrr, kylmää riittää. Mutta onneksi huomenna on taas lauhempaa ja voimme taas viedä pikkuisenkin ulos joksikin aikaa. Hieman vaikeampaa on toki näin talvella viedä pienokaista ulos, jotta ei kylmettyisi. Mutta kevättä kohti olemme menossa ja pikkuhiljaa hän tottuu ulkoilmaankin.
Sieltähän se aurinko armas nousi ja loistaa kilpaa pakkasherran kanssa.


Kyllähän sitä ajatukset lentää etelän aurinkoon, mutta nyt on pienessä ajassa tapahtunut jo niin paljon asioita, että kiirettä pittää ja mummin ja vaarin tossutkin tässä jo tanssahtelee eikä vaan hissuttele. Ja arvatkaapas mitä! Painoakin on jo lähtenyt alaspäin kuin lehmän häntä. No, kas kummaa, kun tuota hyötyliikuntaakin nyt tulee tuon pienen kullanmurumme kanssa. Välillä pyörryttää, mutta kun taas istahtaa välillä, niin johan tanssijalkaa alkaa taas napsuttaa.


Olen tänä aamuna kuvannut pienen touhumimmimme touhuja. Kyllä niitä on niin ihana seurata ja ottaa nauhalle muistoksi.


Nyt toivottelen teille kaikille, rakkaat lukijani, oikein aurinkoista pakkaspäivää ja nauttikaa jokaisesta hetkestä!


Muita kuvia ja videopätkiä löytyy muista blogeistani!

tiistai 25. tammikuuta 2011

AURINKO PAISTAA JA KEVÄTTÄ JO SAA HAISTAA...

Tänään on tiistai ja 25. päivä tammikuuta. Aurinko on paistanut aamusta asti ja pakkasta on -7 astetta, mutta kylmä tuuli kävi luihin ja ytimiin.


Tänään kävin hammaslääkärissä ja seuraavan kerran menenkin vielä helmikuun alussa. Huomenna minulla on kokovartalohieronta ja torstaina on taas ihana lymfahieronta. Ja ensi viikko onkin ainakin vielä hieman vapaampaa ja johan se kuukausikin vaihtuu helmikuuksi. Ihana helmikuu! Mitähän se tuo tullessaan! Aurinkoa, pakkasia, tuiskua ja sadetta ja kaunista luontoa!


Siru kehittyy päivä päivältä ja aina on vaan yhtä suloinen, jota on helppoa suukotella ja sitä hänkin tekee minulle. Hän on niin iloinen vekkuli ja niin leikkisä. Tänään olimme jo vähän aikaa ulkonakin ja kylläpä oli Sirulla ihmettelemistä, vaan hyvin hän nuuski maata. Tuuli oli vaan niin kylmää, että ei me kovin kauan aikaa voitu edes olla. Mutta huomenna taas uusi yritys.


Nyt laitan tänne videopätkän Sirun ensimmäisestä ulkoilusta tänään 25.1.2011. Ja toivotan samalla teille kaikille, rakkaat ystävät, oikein mukavaa illan jatkoa!

lauantai 22. tammikuuta 2011

MIETISKELEMISTÄ, POHDINTAA, AJATTELEMISTA, TOIMINTAA!

Tänään on lauantai ja jo 22. päivä tammikuuta Kuukausi sitten odottelimme innokkaasti joulua ja nyt odottelemme jo kevään puhkeamista ja uutta kesää. Asteita on vain -3 ja aurinkokin on meille loistanut, vaan nyt on jo painunut pilviverhon taakse loistamaan eteläisemmälle pallonpuoliskolle. Mutta sieltä se aurinko aina nousee yhä korkeammalle ja korkeammalle. Eli talven selkäkö on jo taittunut?
No, ainakin yritämme sitä jotenkin niksautella.


Mutta Unelmakodin päivät kuluvat nyt vauhdikkaasti suloista Sirua seuraten, joka touhuaa ja juoksee huoneesta toiseen ja sitten taas väsähtää omalle paikalleen. Toivottavasti ette kyllästy, kun aina kerron Sirusta, mutta hän on vaan niin suloinen. Sanoinkin tässä päivänä muutamana papalle, että "Taivaasta laskeutui enkeleitä ja he vetivät meidät ylös haudasta"! Näin on meille juuri tapahtunut ja onneni on aivan huipussaan.


Ja ajatelkaapas, mitä minä olen tehnyt muuta kuin levännyt ja nukkunut? Olen kutonut jo hartianlämmitintä itselleni! Pappa osti minulle kaheksikon pyöröt ja nyt pitänee ostaa vielä pidemmällä jousituksella olevat pyöröt, jotta olisi hieman helpompaa kutoa. Mutta aina kun tuo suloinen palleroinen nukkuu, niin minä otan pyöröt käteeni ja kudon, ihanaa.


Mutta nyt toivottelen teille kaikille, rakkaat lukijani, ystäväni, oikein leppoisaa lauantaita ja pitäkää itsestänne ja toisistanne hyvää huolta!
Tällainen näkymä tänään...

...ja tässä suloinen Sirumme 3 kk...

...ja tässä hänen uudet valjaansa...

...ja jälleen itse suloisuus...

Voisko enää suloisempaa vauvaa olla!

torstai 20. tammikuuta 2011

TORSTAI ON TOIVOA TÄYNNÄ

Tänään on torstai ja 20. päivä tammikuuta. Asteita on -6 ja luvassakin on tällaista pikkupakkasta. Voisinpa uskaltautua uloskin jo viikonloppuna, vaikka onkin vielä nokka tukossa ja röhää rinnassa. Mutta jospa se ulkoilmakin siihen auttais, kun saisin happea. No, mutta sunnuntaina ainakin uskaltaudumme jo saunaankin, joten eiköhän tämä karmea flunssa ole nyt selätetty.


Meillä asiat edistyy vauhdilla, mutta siitä enemmän sitten vasta tuonnempana. Siispä, malttakaahan vielä!


Sirun kanssa menee aivan loistavasti, joten hän on myös kuin Taivaan Lahja meille niinkuin monet muutkin nyt tapahtuvat asiat. Siru on siis nyt jo 3 kuukautta ja syö kolmesti päivässä säännöllisesti. Ja hyvin syökin!
Tässäpä on taas teille katsottavaa, kun nauhoitimme tämän tänään ja eiks olekin suloinen!

keskiviikko 19. tammikuuta 2011

TÄSSÄPÄ JÄLLEEN ITSE SULOISUUS 19.1.2011

Tänään on keskiviikko ja 19. päivä tammikuuta. Asteita on -1 ja on usvaista. Mutta kevättä kohti olemme menossa jo kovaa vauhtia ja pian on tämä tammikuukin jo mennyt menojaan ja on muisto vain.


No, meille on tapahtunut niin paljon hyvää ja onnea, että olen aivan pakahtumaisillani. mutta en toki pakahdu, joten älkää tekään! Onhan se niin ihana asia, kun saa nauttia vielä vanhoilla päivilläkin rakkaistaan ja yhdessäolostaan. Voi, tätä onnea!


Ja tämä kaikki onni lähti purkautumaan joitain kuukausia sitten ja se etenee kuin Formulan Kimi Räikkönen. Niin ja sille ei tunnu tulevan stoppia. Mutta kun en voi viel kertoa mä sulle salaisuutta, vaan sitten joskus...aikanaan...kun enemmän on tapahtunut...niin sitten kerron mä sen.


Mutta nyt tuntuu ainakin jo olo paremmalta, mutta enpä ole tällaista flunssaa käynyt läpi vuosiin. Tämä on ollut kyllä tosi rankka, kun nokka on tukossa ja tuppo nokassa eikä pysty hengittämään. Viime yönä taas yskitti enemmän ja se muuttui röhäksi, joten eiköhän se siitä yskimällä vaan parane aikanaan.


Sirun kanssa päivät kuluvat tosi kivasti, kun hän on sellainen ilopilleri. Että miten se tämmöinen ilopilleri oikein on tullut tänne Unelmakotiinkin. No, hän juoksi suoraan syliini ja nuoli nenänpäätäni ja hän sydämeni vei ja vei myös papan. Mutta oikea ratkaisu tämä kuitenkin oli, kun on ystäviä ja nuorisoa auttamassa, jos lähdemme jonnekin reissuun. Ja eihän sitä aina jaksa reissussakaan olla, kun reissussakin rähjääntyy. Tosin Teneriffalla oli mahtavaa ja sinne kaipaamme ja ehkäpä vielä jonain päivänä sinne lähdemmekin.


Mutta nyt näiden uusien Sirun kuvien myötä toivottelen teille turvallista päivän jatkoa!
Arvakaapas mikä se tämä on...vaaleanpunainen...ja pieni...
No, se on oikea hammasharja pienelle Sirullemme!
Ja näin harmaalta täältä 7. kerroksesta näytti tänä aamuna


Ja katsokaas hänen pieniä hampaitaan, kun hän hymyilee teille! On oikea Pepsodent hymy!

tiistai 18. tammikuuta 2011

ONNEAIN EI VOI KUKAAN ESTÄÄ...SE VAIN KESTÄÄ...JA KESTÄÄ...

Tänään on tiistai ja 18. päivä tammikuuta. Nyt ei ole pakkasta, vaan asteet ovat nollassa.


Mutta me papan kanssa täällä leijumme ilmassa, vaikka mummi onkin vielä flunssassa ja nokka tukossa, mutta se ei estä tätä onnea, mikä meille on annettu.


En tietenkään sitä kerro teille, en, en, en! Vasta sitten myöhemmin...joskus...jonain päivänä...mä kerron sen.


Siru voi erittäin hyvin ja huomenna minä menen kokovartalohierontaan ja sehän tekeekin tosi hyvää näin flunssan jälkeen. Vielä en ole kunnossa, mutta enköhän minä tästä vielä toivu, vaikka jo leijunkin ilmassa kuin 100 kilon keijukainen.


Mutta nyt pitemmittä puheitta toivotan teille kaikille oikein leppoisaa päivän jatkoa ja pitäkää itsestänne ja toisistanne hyvää huolta!

maanantai 17. tammikuuta 2011

SALAINEN ARKKUNI AUKEAA...FLUNSSAKIN JO RAUKEAA...

Tänään on maanantai ja 17. päivä tammikuuta. Asteita on +2, joten tosi kovin heittelee, kun eilen oli -20 ja nyt on plus asteita. 
Mutta voi, miten kovin kaipaankaan lämpimään Teneriffan saarelle. Siellä sitä lämmintä riitti. Mutta ehkäpä vielä jonain päivänä...


Nyt on kuitenkin vaan taisteltava ja sinniteltävä täällä Pohjolan kylmyydessä.
Nyt on nokka tukossa ja tuppo nokassa, hehheh. Kyllä on kauhea tämä flunssa, jota en ole sairastanut vuosikausiin. Olen ollut aivan väsynyt. Kuumettakin on ollut ja kauhia nuha ja yskä ja kurkku kipeä ja sitten vielä tämä tulehdus, johon on onneksi ollut antibioottikuuri ja joka on vielä tepsinytkin. Mutta eipä ole helppoa ollut.

Minulla on vieläkin nuha, joten helpotusta ei ainakaan kovin paljon ole tullut. Mutta vielä se päivä tulee, että minä otan vuoteeni ja kävelen.
Eipä tässä nyt oikein muuta tule aivosoluihini, joten jatkan vielä lepäämistä ja otan suloisen Sirun kainalooni. Hänestä enemmän sitten myöhemmin.


Nyt toivotan teille kaikille oikein mukavaa ja turvallista viikon alkua!

lauantai 15. tammikuuta 2011

VÄLIAIKATIETOJA - KUUME NOUSEE...HUONO OLO

Minulla on edelleenkin erittäin huono olo ja en jaksa muuta kuin nukkua, vaikka en oikein pysty nukkumaankaan, kun nokka on tukossa (kova nuha), joten en pysty hengittämään. Mutta minua alkoi jälleen palella ja kuumehan se vaan nousee.

Pitäkää itsestänne ja toisistanne hyvää huolta!

Minä painun pehkuihin nyt! I am going to sleep just now! See you later!

torstai 13. tammikuuta 2011

KURKKU KIPEÄ, YSKÄ, NUHA...

Tänään on torstai ja 13. päivä tammikuuta. Aurinko paistaa ja asteita on -5. On erittäin kaunis ilma vaikka ulkoiluun. Mutta...mutta...


kun nyt on asia sillalailla, että pappa on ollut kuumeessa, yskässä ja nuhassa ja silti on toimittanut asioita ja käynyt kaupassa, tottakai. Ja nyt viime yönä...viime yönä joku ampaisi minun kurkkuuni...auts...kun koskee nieleminenkin...ja yskittää...ja on nokka tukossa (nuha). Niinpä niin nyt se viheliäinen flunssa on iskenyt kyntensä minuunkin vielä tuon ilkeän vti:n päälle.


Mutta pitemmittä puheitta, nyt on asia niin, että minä pidän muutaman päivän paussin täältä päivittämisessä ja poden flunssaani kaikessa rauhassa. Huominen lymfahieronta kuin myös maanantainen on nyt peruttu, koska flunssaisena ei sinne voi mennä. Mutta vielä sekin päivä koittaa, että minä tästä toivun ja aurinko jälleen hymyilee meille, kun nyt se vaan lymyileepi.


Tänään Sirumme on 12 viikkoa eli 3 kuukautta ja tällä hetkellä hän nukkuu.


Toivotan teille kaikille oikein aurinkoista ja leppoisaa päivän jatkoa ja mukavaa viikonloppua!


                  Tässäpä hän, joka myös rakastaa nukkeja.

keskiviikko 12. tammikuuta 2011

MITÄ MINÄ TEILLE KERTOISIN JA MINNE VIDEONI LAITTAISIN...

Tänään siis taitaa olla keskiviikko ja 12. päivä tammikuuta. Koneeni näyttää asteita olevan -2. Mutta kun käännän itseni ikkunaan päin, niin voi jösses sentään, miten harmaata ja usvaista siellä onkaan. Mutta tämähän on vain Suomen talvea!


Nyt on minulla rauhallinen hetki jälleen, kun palleroinen nukahti tuohon eteisen lattialle, vaikka on oma petikin. Mutta kyllä hän ainakin yöllä on omassa petissäkin nukkumassa. Hän nukkuukin jo 12 tuntia yöllä. Hän on edelleenkin niin suloinen palleroinen! Toki hän yrittää jyrsiä kaikkea, mutta pitää aina saada hänen huomionsa vaan muualle, niin jopas hänkin unohtaa repimiset, ainakin pieneksi hetkeksi. Ja lankalaatikoista lähtisi langat viuh, viuh vaan, jos ei olisi siinä esteitä laitettuna. Mutta aikansa kutakin!


Käsitöitä en ole tietenkään voinut tehdä, mutta tuleehan niitä päiviä, että saapi istuskella parvekkeella Sirun kanssa ja kutoa. No problem!


Tänään olikin sitten aika erikoinen päivä, kun kävimme Sirun kanssa hieman "ookaamassa" (driving) eläinlääkärissä. Ja kylläpä hän saikin kehuja ja kun lääkäri antoi hänelle nelosrokotuksen, niin eihän hän edes huomannut sitä. Me veimme hänet omassa pentukopassaan ja hän esiintyi tosi hyvin. Lääkäri sanoi, että nyt voi viedä hänet jo ulos, mutta ei koirapuistoihin. Mutta eihän me sellaisiin paikkoihin viedäkään. Tässä lähistölläkin asuu pieniä koiria esimerkiksi Jorkki, joka on liki samankokoinen kuin Siru. Heistä voikin tulla hyvät kaverit.


Sitten me saimme lääkäristä neuvoja hampaiden pesuun ja hoitoon ja illalla sitten laitankin hänelle hampaisiin, siis ikeniin, geeliä. Saas nähdä, miten hän siitä tykkää! Seuraava rokotus on kuukauden kuluttua ja sitten saamme(ostamme) hänelle jotain toista suunhoitoon tarkoitettua ainetta. Mutta hyvin hän ainakin syö ja olenkin nyt laittanut hänelle jo keitettyä jauhelihaa ja hieman kermaviiliä sekaan ja kylläpä se maistuu hyvältä.


Mutta nyt toivottelen teille kaikille oikein leppoisaa ja turvallista päivän jatkoa!
Elämä ei ole ohikiitäviä päiviä, vaan hetkiä, jotka muistat aina!

maanantai 10. tammikuuta 2011

VIDEOT KERTOVAT ENEMMÄN KUIN TUHAT SANAA

Tänään on maanantai ja 10. päivä tammikuuta. Asteita on ollut vain +1 ja liukasta riittää.


Otin tänään neljä pikku videopätkää Sirusta, joten laitan niitä muihinkin blogeihini. Mutta tässä ensimmäinen:
Tervetuloa myös muihin blogeihini!

sunnuntai 9. tammikuuta 2011

SIRUN SULOISET UNET JA MUITA KUULUMISIA

Tänään on sunnuntai. Sade ropisi ikkunaan näin keskellä talvea. Ja nyt onkin sitten taas +2 astetta. Huomenna on luvassa jo pientä pakkasta ja siitä se taas sitten nousee. Ja tuuli on aika vinhaa, kun tuntuu että olemme Humisevassa Harjussa. Jos tuuli vinkuu täällä, niin kyllä se vinkui Teneriffallakin ainakin viimeisenä yönä. Heräsin yöllä kello 1 tuulen vinkunaan ja vonkunaan enkä sen jälkeen nukkunut sen silmällistä. Mutta eipä nukkunut rakkaanikaan. Kyllä se oli jotenkin pelottavaakin olla siellä 11. kerroksessa ja kuunnella Atlantin tyrskyjä ja tuulen ulvontaa.


Mutta silti siellä oli tosi ihanaa olla ja kyllä me taas jonain päivänä hyppäämme koneeseen, vaikkakin se takaisin tullessamme heittelehti Atlantin virtausten vuoksi niin kovin, että kahvikin läikkyi pöydälle mukistaan. Mutta se kesti aikansa ja sitten oli taas tasainen vauhti.


Ja sitten kun pääsimme kotikoneeseen vihdoinkin, niin sekin kone oli tunnin myöhässä eli me palelimme kylmässä koneessa tunnin ajan hyvin väsyneenä matkastamme. Onneksi lentoemäntä toi meille suklaatia ja kuumaa kahvia. Ja vihdoin sitten kun jäänestoa oli ruiskutettu koneen päälle, niin pääsimme lähtemään ja onnellisesti laskeuduimme Porin kentälle. Olimme kuitenkin onnellisia matkastamme, että se sujui hyvin ja hotellikin oli aivan mahtava ja niin siistiä joka paikassa, että ihan hämmästyin ja niin ystävällisiä ihmisiä. Aina oli joku ihminen auttamassa meitä.


Mutta joululoma oli meillä myös hyvin onnellinen, kun nuorisoa oli meillä ja hauskaa riitti. Ja sitten vielä tuo pienenpieni suloinen palleroinen, joka tuli ensimmäisenä syliini ja nuoli minun nenänpäätäni aivan kuin olisi sanonut, että "ota minut". Ja niinhän siinä sitten kävi, että ..."hän sydämeni vei...". Hän on nyt jo 11 viikkoinen.


Niin, tämä pienenpieni palleroinen sai nimekseen Siru.  Nyt hän on jo 11 viikkoinen. Hän syö jo paljon enemmän ja eilen annoin jo kermaviiliä pehmennettyjen papanoiden seassa ja se menikin vauhdilla. No, tänään keitimme jauhelihaa ja sekoitin sitäkin papanoiden sekaan vielä, kunnes siirrymme riisin ja jauhelihaan. Minusta tuntuu, että Sirun vatsa on aika hyvin kehittynyt, sillä minkäänlaista ripulia tai oksentelua ei ole ollut yhtään. Hän syö erittäin hyvin ja leikkii oikein vauhdilla juoksee "lelujensa" perässä kun niitä lattialle heittelee. Ja nyt maistuu kovatkin papanat hyvin ja hän puree niillä sahanterillään oikein hyvin. Hän myös kuuntelee hyvin, kun hälle juttelen. Äsken annoin hänelle edesmenneen Cindyn pienen pannan, timanttipannan, vaikka onkin vaaleansininen. Mutta nyt on jo hyvä totutella pantaan, jotta nyt alkavalla viikolla pääsee hieman totuttelemaan uloskin, kun on rokotettu. Onneksi meillä on lasitettu parveke, jolloin voin häntä totutella ulkoilmaan siinäkin. No, olihan hän ulkona jo kun tulimme tänne Hämeenlinnasta, vaikkakin omassa kopassaan.


Mutta nyt taisi tulla tarinaa jo ihan liikaakin, joten lopetan lörinät(I will stop my story)ja laitan tänne joitain kuvia napattuna eilen illalla.
Mutta tämän aamuisen videopätkän laitan...hmm...jonnekin muualle.
Näiden suloisien kuvien myötä toivotan teille kaikille oikein leppoisaa sunnuntain jatkoa!


Näin suloinen on vain pienenpieni palleromme Siru 11 viikkoa

lauantai 8. tammikuuta 2011

SIRUN NELJÄS PÄIVÄ 8.1.2011

Tänään on lauantai ja 8. päivä tammikuuta. Pakkasta on -5 astetta ja luvassa on plus asteita ja lumisateita tai vesisateita.


Sirulla menee päivät kovaa vauhtia ja kaikkialla löytyy jyrsittävää ja tietty kieltoja myös. Mutta ruoka maittaa ja olenkin sitä jo lisännyt, kun hän on oikea elohopea ja ikiliikkuja. Ja niin suloinen! Me olimme Sirun kanssa päikkäreilläkin ja kun hän heräsi, niin johan mummin nuolemista riitti. Hän nuoli jatkuvasti ja toki on jo tottunutkin siihen, että otan hänet aina syliini ja hän nuolee minua. Lelujakin on, mutta kaikki muu kiinnostaa enemmän ja varsinkin johdot ja rottinkiset huonekalut jne. eli siis kaikki muu. Viime yön hän nukkui pidempään jo kuin edelliset yöt, joten siitä se lähtee. Ensi viikolla on Sirun rokotukset ja vasta sitten vien hänet ulos.


Mutta nyt laitan tähän videopätkän, jonka sain juuri ja juuri otettua hänestä ja hätäkin tuli hänelle kesken kuvauksen. Mutta hätä ei lue lakia!


Toivotan teille kaikille oikein leppoisaa viikonloppua ja nauttikaa jokaisesta hetkestä!

perjantai 7. tammikuuta 2011

SIRUN KOLMAS PÄIVÄ

Tänään on perjantai ja 7. päivä tammikuuta. Pakkasta on vain  -2 astetta, mutta pyryttää lunta ja tuulee, joten emme vie Siru kultaamme vielä ulos.


Päivät kuluvat niin nopiasti, että ei meinaa perässä pysyä ja Siru kasvaa ja syö ja nukkuu ja leikkii. Eilen hän painoi 2.3 kiloa eli on tosi kevyt ja helppo kannellakin. Tosin ajattelin kyllä, että jos voisimme hankkia hänelle sellaiset rattaat...hahhahhaaaa...juupajuu, mutta kun niissä olisi niin paljon helpompaa kuljettaa tuolla ulkonakin ja vaikka nyt jo, kun vaan nostaisi pissille. Mutta katsotaanpa nyt ensin!


Sirulla oli jo kolmas yö ja se meni erittäin hyvin eikä ole ollut ripulointia eikä oksentelua eikä vikinää. Hän on heti kotiutunut meihin ja tänne Unelmakotiimme. Hän on niin suloinen ja erittäin vilkas. Mutta olen kuitenkin harjannut häntä jo joka päivä ja hyvinhän sekin sujuu. Hän kuuntelee, kun hänelle puhuu ja sitä puhettahan minulta ainakin hänelle tulee. Hän juoksee vastaan, kun pappa tulee kaupasta kotiin ja iloisesti heiluttaa häntäänsä.


Nytpä en ole ehtinyt vieläkään mitään käsitöitä tekemään, mutta ehkäpä jo ensi viikolla. Minä nimittäin aloittelin junassa menomatkalla hartianlämmitintä itselleni ja minulla oli Knit Pron pyöröpuikko. Mutta kuului vain naks...ja hups silmukat olivat ilman puikkoa...juupajuu...jo toinen puikko joka naksahtaa kesken kutomisen. Ei ole todellakaan kivaa! Nyt pitänee ehkäpä ostaa jotkut toiset puikot, sillä minä en oikein luota näihin Knit Pron puikkoihin enää. Ajattelin nimittäin, että tunnissakin olisin kutonut jo aika paljon sitä hartianlämmitintä, mutta nyt se vaan lojuu ilman puikkoja, joten täytynee kait purkaa se ja aloittaa uusilla puikoilla uudestaan.


Kyllä minä tunnen itseni niin sanomattoman onnelliseksi mummiksi!
Mutta paljon pitäisi vielä kutoa, vaan onhan näitä päiviä ja allakasta saadaan lisää.


Mutta nyt toivottelen teille kaikille oikein leppoisaa ja rentouttavaa viikonloppua ja nauttikaa jokaisesta hetkestä!



Ja kuten kuvistakin näkyy, niin hän osaa istua ja poseerata hyvin kameraan päin. Siru on tosi hieno vauva.

torstai 6. tammikuuta 2011

LEPPOISAA LOPPIAISTA KAIKILLE 6.1.2011

Tänään on torstai ja loppiainen ja 6. päivä tammikuuta. Pakkasta on enää -6 astetta ja ulkona näyttää hieman usvaiselta, koska sää lauhtuu.

Nyt on toinen yö mennyt Sirun kanssa erittäin hyvin ja päivälläkin hän leikkii ja nukkuu ja poseeraa jo valokuvissakin. Siru on aivan valloittava persoona ja hyvin energinen ja iloinen. Ja toki me annamme hänelle rakkautta runsain mitoin ja leikimme hänen kanssaan. Tänään annan hänelle madotuksen ja sitten taas kahden viikon kuluttua.

Enpä ole tässä vielä ainakaan ehtinyt kutomaan, kun olonikaan ei ole kovin hyvä, mutta uskonpa, että olonikin tästä vielä nousee sitä mukaan kun menemme kohti kevättä. Lääkäriin menen tässä kuussa ja luulenpa, että sieltä saan apua verensokerin koholla olemiseenkin, joka pitää väsymystä yllä.

Mutta vaikka viime vuosi oli surun vuosi, niin tämä vuosi alkoi ainakin tosi hyvin ja olemme papan kanssa hyvin onnellisia.

Olen päivittänyt muitakin blogejani, mutta laitan silti tähänkin tänä aamuna ottamani videonauhan pienestä, suloisesta Sirusta, jota rakastamme yli kaiken.
Tähän iloiseen videopätkään päätän kuulumiseni ja toivotan teille kaikille oikein leppoisaa loppiaista ja pitäkää itsestänne ja toisistanne hyvää huolta!

keskiviikko 5. tammikuuta 2011

SIRUN ENSIMMÄINEN JUNAMATKA 4.1.2011

Tänään on keskiviikko ja 5. päivä tammikuuta. Pakkasta on tänään -14 astetta ja hyvin usvaisen näköistä, kun täältä 7. kerroksesta kurkistelee ulos. Eilen olikin liki -20 astetta kun matkasimme Porista Hämeeseen ja toki Tampereen kautta, jossa oli junan vaihto. Ja kun juna oli myöhässä, niin saimme paleltua pakkasessa aika kauan aikaa ja se ei tuntunut mukavalta. Mutta muuten oli aivan ihana joululoma.
Ja alkoihan tämä uusi vuosikin parhaimmalla tavalla, kun saimme pienen, suloisen Sirun luoksemme tuomaan meille lisää iloa elämään.


Mutta matkamme meni eilen hyvin lukuunottamatta junien myöhästymisiä. Ja kun tulimme pienen käärön kanssa omaan kotiin, niin se tuntui aivan mahtavalta. Olihan Siru tavallaan meidän ensimmäinen yhteinen vauvelimme. Ja vaikka kuinka olimme päättäneet, että "ei enää uutta koiraa", niin kun on sydäntenmurskaaja sylissään, niin meidän rakkauttahan ei voinut kukaan enää estää.


Nyt on ensimmäinen yö jo mennyt ja vietämme Sirun kanssa päiväämme sisällä pakkasen takia, kun hän on vasta 10 viikkoinen. Yö meni tosi hyvin ja hän kotiutui hyvin nopiasti kotiin tultuamme ja heilutti heti häntäänsä, joka on sen merkki, että hän on ottanut meidät mummikseen ja papakseen ja Unelmakodin kodikseen. Pappa meni ostamaan Sirulle puruluita ja jonkinlaisen vinkuvan lelun, jota saa kuljetella.


Mutta toisella kerralla taas enemmän ja kenestäpä muusta kuin Sirusta. Nyt toivottelen teille kaikille oikein leppoisaa keskiviikko päivän jatkoa ja nauttikaa elämästänne!
Tässä on siis Sirun tarvikkeita: oma peti, ruoka-ja juomakupit, harja, remmi ja panta.


Ja tässä pikkuinen nauha matkastamme:
Tällainen sydäntenmurskaaja ja ilon tuoja on Siru 10 viikkoa.

maanantai 3. tammikuuta 2011

NO JO ON AIKOIHIN ELETTY...

Tänään on maanantai ja 3. päivä tammikuuta 2011. Aurinko yritti nousta aamulla, mutta harmaa pilviverho on sen nyt jo peitonnut. Pakkasta on -8 astetta. Pappa ja nuoriso lähtivät ruokaa sulattamaan tallustellen kauppaan ja minä jäin tänne hiljaisuuteen, kuten aina ennenkin. Mutta huomenna minäkin hyppään rakkaitteni kanssa yhdessä junaan ja taas matkaamme ja laulamme...kiskot vievät etelään...koti kauas sinne jää...???Mutta me myös palaamme huomen illalla ja arvatkaapas mikä minulla on sylissäni? Minulla on sylissäni oma pieni suloinen, ihana Siru! Mutta siitä matkasta enemmän sitten myöhemmin.


Mutta tosiaankin jo on aikoihin eletty! Kun olemme käyneet asuinalueelle määrätyssä lääkärissä ja ennen matkaamme kävimme diabetekseen erikoistuneella lääkärillä, joka on siis hoitanut diabeteksen korkeita arvoja jo aiemminkin hyvällä menestyksellä. Häneltä sain päivystyspakkauksen lääkettä, joka auttaa mahakipuihini, kun lähdimme Teneriffalle. Hän katsoi myös haavan ja mittasi sen pituuden ja leveyden ja antoi antibioottikuurin ja antibioottivoidetta. Mutta hän on nyt lomalla ja meidän piti tilata aika häneltä tämän kuukauden aikana, jotta hän katsoo sitten diabeteslääkityksen uudestaan, kun verensokerini on huimissa lukemissa. Mutta....mutta...mutta kylläpä onkin vaikeata saada lääkettä, kun on toisen alueen lääkärin merkintöjä koneella. Minua todellakin ihmetyttää ja en ihmettele, jos joku potilas kuoleekin hoitoa saamatta. Sellainen tilanne minullakin voi olla, sillä minä vaan sinnittelen tunnista toiseen ja päivästä toiseen. Mutta nyt toinen lääkäri (siellähän on aina eri lääkäri) sitten soitti minulle ja lupasi antaa kyseistä vatsalääkettä apteekkiin. Ihmettelen vaan, miksi tällainen asia, joka koskee sairautta, on näin vaikeaa! Miksi ei jokainen lääkäri voi antaa lääkettä, jota ihminen tarvitsee?


Haavani vuotaa aina aika ajoin eikä kirurgikaan tiennyt mistä moinen johtuu. Ja tälle kirurgillehan minä en enää mene! Mutta sain hyvältä ystävältäni pihkavoidetta, jota olen laittanut vuotavaan kohtaan kahdesti päivässä ja vuoto on jälleen tyrehtynyt tällä kertaa.
Mutta vatsani on ollut tällainen jo keväästä asti ja olen sanonut siitäkin asiasta alueen lääkärille, vaan eipä ole mitään apua tullut. Ja sama on ollut jo 7 vuotta tämän diabetekseni kanssa. Eräs alueen lääkäri sanoi puhelimessa minulle, kun olimme juuri muuttaneet tänne uudelle asuinalueelle, että "onhan  tuo verensokeri koholla, mutta onhan se ollut ennenkin, kiitos, kuulemiin!" Kyllä silloin tuntui, että olen hyljättynä, ei minkäänlaista turvaa sairauksiini. Mutta todellakin nyt on taas kaikki ainakin joksikin aikaa hyvin ja näin minä vaan sinnittelen eteenpäin. Verensokeriarvoni ovat olleet yli 10 luokkaa ja olen todellakin hyvin väsynyt. Mutta aikansa kutakin! Ja minähän pääsen viikon kuluttua jo lymfahierontaan, jonka lähetteen tämä diabeteslääkärini kirjoitti jo marraskuun lopulla.


Mutta tulipas pitkä päivitys, joten toivonpa, että jaksaisitte myös lukea tämän. Pian porukka palaa onnellisina tänne Unelmakotiin kirjoja mukanaan, joita pappa heille ostaa. He ovat niin ihania ja suloisia!


Nyt toivottelen teille kaikille oikein mukavaa alkuviikkoa ja ilahduttakaa minua ihanilla kommenteillanne!

sunnuntai 2. tammikuuta 2011

TURVALLISTA ALKAVAA VIIKKOA KAIKILLE!

Tänään on sunnuntai ja 2. päivä tammikuuta. Vuosi on vaihtunut räiskyvin paukkein ja toivotankin kaikille oikein hyvää alkanutta vuotta 2011 ja kiitos teille kaikille, rakkaat ystävät, joita olen saanut näiden vuosien aikana ja kiitos ihanista kommenteistanne, jotka aina ilahduttavat minua.


Tänään olimme uimahallin saunassa ja kylläpä oli taas kivaa olla kovassa löylyssä, tosin ilman vastaa, sillä haavani on taas vuotanut. Mutta jälleen olemme saaneet sen kuriin eli ensimmäinen päivä, kun haavan arpi ei vuoda.


Mutta muuten Unelmakodin elämä on alkanut hyvissä merkeissä, sillä tiistaina haemme suloisen pienen perheenjäsenen meille. Me molemmat olemme hyvin innoissamme ja tarvikkeitakin on jo hankittu, vaan ei vielä kuvattu.


Nyt kuitenkin lähden auttamaan pappaa ruuan laitossa ja toivotan teille kaikille oikein  mukavaa alkanutta vuotta ja turvallista alkavaa viikkoa!





LOKAKUU LÄHENEE JO LOPPUA

Tänään on keskiviikko ja 25. päivä lokakuuta. Sää näyttää hyvin kolealta ja tuulee kovin ja luvassa on luntakin. Oikein lupsakkaa lokaku...