tiistai 31. heinäkuuta 2012

ELÄMÄ ON YHTÄ JUHLAA...

Tänään on tiistai ja 31. päivä heinäkuuta. Asteita on +21 ja välillä sataa ja välillä paistaa aurinko. Näin se tämäkin kesä on mennyttä ja ihanat muistot vaan jäivät. Huomenna on jo elokuu ja se tietää syksyä ja koulujen alkua. Mutta meille se tietää uutta reissua...pitkää...pohjoista kohden.

Tänään on kuitenkin meillä juhlapäivä ja niinpä ostimme leipomosta suoraan maukkaan käpykakun ja nautimme sen kahvin kera ja myöhemmin on tiedossa vielä jäätelöä ja Pommacia ja ...niin ja jääkaapissa on suklaatakin...ainakin vielä nyt...

Minulla on ollut verenpaine koholla jo pitkään, tosi pitkään ja niinpä hankimme uuden verenpainemittarin, jossa on WHO:n suosittelema palkki verenpaineesta. Ja siinähän on, että minun lukemat pitäisi olla säännöllisessä lääkärin kontrollissa, vaan eihän ne aina päde.
 Mutta tällaisen mittarin rakkaani osti minulle eilen...
 ...ja on hyväksi todettu...
 ...näkymä keittiön ikkunasta kun sade ropisee ikkunoita vasten...
 ...ja sitten itse asiaan...
...maukasta mansikkakäpykakkua tarjolla SINULLEKIN!

Toivottelen teille kaikille oikein ihanaa heinäkuun viimeistä päivää ja uutta alkavaa elokuuta!

maanantai 30. heinäkuuta 2012

JA MATKAMME JATKUI LÄPI KAUPUNGIN...SAPOKAN KUKKALOISTOON

Tänään on maanantai ja jo 30. päivä heinäkuuta. Yöllä satoi ja salamoi ja jyrisi ja niin on satanut päivälläkin. Asteita on +23, joten viileitä kelejä odottelen.

Olo on jo hieman parempi ja verensokerinikin laskee alaskin, joka on helpotus tietää. Tänään ostimme aivan upouuden verenpainemittarin, kun entinen on jo viisi vuotta vanha. Uusi on nykyaikainen ja siinä on WHO:n näyttämä palkki eli mikä suositellaan verenpaineen olevan ja se näyttää siis myös, jos on liian korkea ja sitähän minulla on ollut jo pitkään.

Mutta Kotkan reissumme jatkui siis läpi kaupungin näin:
 Taustalla on hotelli Meritorni...
 ...ja niin saavuimme talon luokse, jossa minä olen syntynyt...
 ...sieltä matkamme jatkui kohti kaunista Sapokkaa...
 ...josta jäi niin kauniit ruusuntuoksuiset muistot...
 ...ruusuja siellä...ja...
 ...ruusuja täällä...
 ...ja ruusuja joka puolella...


 ...ja tämäkin vesisuihku, joka on saatu tulemaan kalliolta alas...
 ...saa ainakin minut huokailemaan monet kerrat...ja tuo kaunis silta...

 ...ja ruusut...vaaleanpunaiset... punaiset....keltaiset...

...voisko enää kauniimpaa katseltavaa olla.

Mutta nyt toivottelen teille kaikille oikein mukavia heinäkuun loppupäiviä!

sunnuntai 29. heinäkuuta 2012

HELTEET JATKUVAT JA KOVILLE OTTAA

Tänään on lauantai ja 29. päivä heinäkuuta. Aurinko paistaa ja asteita on +24. Yöllä oli ollut kova ukonilma, mutta enpä sitä ole sen kummemmin kuullut. Se tuli ja meni. Päivä on mennyt tässä lepäillen ja päänsärkyäni hoidellen. Verensokerini ovat olleet koholla jo parisen kuukautta, joten väsymys on jo kova. Mutta jospa siihenkin tulisi jotain parannusta tämän syksyn aikana.

Mitään en siis ole taas jaksanut tehdä eli tarkoittaa, että en ole jaksanut kutoa tunikaani. Mutta onhan näitä päiviä ja allakasta saadaan lisää.

Reissumme Kotkaan onnistui erittäin hyvin ja ihanat muistot vain jäivät ja tallensin ne myös valokuvin. Seuraavaa reissua jo suunnittelemme kaikesta huolimatta.

Mutta kuvasatoa tulee tässä:
 Saavuimme siis Kotkan Parikan hautausmaalle ...
 ...ja laitoimme kauniin ruusubegonian vanhempieni haudalle...
...ja tässähän minä istun vaan ja kaipaus on kova vanhempiani kohtaan...miksi...miksi...
...mutta näin kaunis lehmuskuja siellä oli...
 ...sitten kävelimme mammani eli äidinäitini haudalle...
 ...jonne veimme myös kauniin ruusubegonian...
 ...ja tässäpä minä jälleen istuskelen...
...ja sitten lähdimme auton nokka kohti Kotkan saarta...
 ...tässä on koulu, jota kävin ensimmäisen luokan...
...vanha, jykevä koulu...

Mutta nyt näyttää, että tietokoneeni on hieman väsynyt eikä toimi haluamallani tavalla, joten jätetäänpä kuvia taas seuraavaan kertaan.

Toivotan teille kaikille oikein ihanaa viikonlopun jatkoa ja nauttikaa helteestä ken voi!

lauantai 28. heinäkuuta 2012

NYT KOTONA JA UUSI REISSU JO MIELESSÄ

Tänään on lauantai ja 28. päivä heinäkuuta. Aurinko porottaa pilvettömältä taivaalta ja asteita on +25. Eilen saavuimme onnellisesti kotiimme Väinönlinnaan. Todellakin meillä oli ihana reissu Kotkassa, vaikka olikin Meripäivät ja paljon ihmisiä.

Matkamme alkoi kello 8 torstai aamuna. Sää suosi tavallaan matkustamista, kun ei ollut liian kuuma. Matkalla sateli, vaan eipä se meitä haitannut.

 Matkamme sujui rattoisasti harmaiden, raskaiden pilvien pudotellessa aina välillä sadettakin...
 ...taivaan kannen peitti paksu harmaa pilvikerros, jonka yläpuolella kuitenkin saattoi nähdä kirkasta sinistä taivasta ja auringonpaistetta...
 ...matkan varrelta löytyi kaunista luontoa....kuusiryhmä...
 ...keltaisia rypsipeltoja...
...kuin myös opasteita...navigaattorin lisäksi...
 ...automme mittari näytti näin...
 ...tien reunassa oleva mittari näin...
 ...ja opasteet ohjasivat oikealle ylös...
...ja pian pääsimmekin posottelemaan suoraa tietä auton nokka kohti etelää...
...ja sitten saavuimmekin jo Parikan hautausmaalle...

Nyt toivottelen teille kaikille oikein ihanaa viikonloppua ja seuraavalla kerralla lisää matkastamme. Sain kuvattua 400 kuvaa, joten on siinä laittelemista.

keskiviikko 25. heinäkuuta 2012

HUOMENNA REISSUUN MUN TIENI VIE...

Tänään on keskiviikko ja 25. päivä heinäkuuta. Taivaalla leijailee harmaita pilviä ja asteita on luvassa +22. Tänään on hieman kiireempi päivä, kun valmistelemme huomista lähtöämme kohti etelään...no, juu, ei koneella vaan autollamme. Lähdemme nyt katselemaan minun synnyinseutujani ja vietämme siellä myös yhden yön hotellissa, ihanaa. Käymme vanhempieni haudalla ja katselemme kaupunkia, miten on muuttunut näiden vuosikymmenten aikana ja etsimme joitain tuttujakin paikkoja. Sieltä sitten käännämme automme nokan kohti lapsuusmaisemia, jossa kävin kouluni loppuun. Eli suuntana on siis Kotka ja Kouvola. Hyvin mielenkiintoista!

Mielenkiintoista oli myös eilen, kun aloin leikittelemään valokuvilla, vanhoilla valokuvilla, joista tuli mielestäni aivan upeita. Tässäpä tulos teillekin nähtäväksi:
 Oma, ihana, rakas äitini 16 vuotiaana ja itse suunniteltu ja ommeltu puku päällään...
 ...tässäpä oma rakas isäni 16 vuotiaana...
...ja isäni sodasta selvinneenä ja äitini 50 vuotiaana...
 ...ja minä itsehän se siinä ripille päässeenä 15 vuotiaana...
 ...hohhoijaa, kun piti olla hienona rippijuhlissakin...
 ...ja tässä sitten kädet polvilla ja katse kameraan päin...
...minähän se siinäkin ja aina nukke sylissäni...vauvanukkeni Eeva...
 ...ja itsehän se minä taas kun täytin juuri 20 vuotta...
 ...tässä olen tansseihin lähdössä koulutyttönä ja Kouvolassa...
 ...ja onnellinen morsian silloin...
 ...onnellinen Cindyni rakkaan kanssa...ja...
 ...onnellisena morsiamena myös tässä ja yhä edelleenkin...
...olen hyvin onnellinen rakkaani kanssa...ja...jatkuu...elämä...
 ...ihana elämä Satulinnassamme...
 ...ihanan suloiset villakoiramme, joiden kanssa saimme elää pitkään...
 ...täällä Temmeksen kauniissa maisemissa...
 ...jossa jokainen vuodenaika oli mitä mahtavinta aikaa...
 ...tässä vielä kukkakuja Satulinnaan päin...
...ja onnen suukkoja ...pitäähän nekin ikuistaa...

No, nyt on aikamoinen pläjäys elämästäni sieltä ja täältä. Nämä jäävät muistoksi jälkipolville ja ystäville, kun minä täältä lähden.

Mutta toivon, että saisin yhtä pitkän ja onnellisen elämän kuin äitini sai kanssani, sillä hän eli 91 vuotiaaksi asti.

Nyt toivottelen teille kaikille täällä kävijöille oikein mukavaa viikonloppua!

LOKAKUU LÄHENEE JO LOPPUA

Tänään on keskiviikko ja 25. päivä lokakuuta. Sää näyttää hyvin kolealta ja tuulee kovin ja luvassa on luntakin. Oikein lupsakkaa lokaku...