ENÄÄ KAKSI YÖTÄ JOULUUN...TAI SIIS LOMAAN...

Tänään on sunnuntai ja 30. päivä syyskuuta. Niin se syyskuukin mennä hujahti, vaikka lähes joka päivä sateli vettä. Tänään on aamu auennut hyvin hämäränä ja sade on ropissut ikkunalautoihin koko yön. Asteita on +9, joten koleaa on. Mutta enää kaksi yötä ja sitten pääsemme lämpimään, jossa ennusteiden mukaan pitäisi ainakin olla +28 asteen molemmin puolin lämpöä ja aurinkoakin. Kyllähän sellaisessa lämmössä jo nauttii kaksi viikkoa ja toivottavasti olemme hyvässä kunnossa kun palaamme kotiimme Väinönlinnaan. Onhan se hyvin mielenkiintoista lähteä aivan vieraaseen paikkaan ja kun on kuullut niin paljon hyvää sieltä.

Eilinen päivä menikin hyvin nopiasti, kun olimme rakkaan tyttäreni luona. Ja niin menemme vielä tänään ja huomennakin ja minä kudon siellä ja niin tekee tyttärenikin. Viemme tänään hänelle stereot, joita emme ole käyttäneet 12 vuoteen, joten ajattelimme antaa ne hänelle. Samoin annamme urut, joita on säilytetty kellarissa. Turhaanhan sellaisia tavaroita on itse pitää, joita ei tule käytettyä ja joita joku toinen voi nautinnolla käyttää. Näinhän se on kirppiksilläkin, että sieltä löytyy jollekin hyvinkin tärkeitä tavaroita, mutta jotka toiselle ovat olleet tarpeettomia. Näin mekin saamme stereotasolle tilaa, kun meille tulee sitten ensi vuoden puolella se upouusi ja uudenaikainen televisio. Saas nähdä, että osataanko me vanhat sitä edes käyttää, kun ovat niin paljon muuttuneet muutamassa vuodessa. Mutta toivottavasti siitä olisi iloa meille kaikille ja saisimme katsella ihania elokuvia ja nauttia hyvästä kuvalaadusta.

Mutta tosiaankin enää on kaksi yötä...kaksi jännittävää yötä reisuun lähtöön. Nyt on pyykit pestynä ja osa jo silitettynäkin, joten kun matkalaukut ovat tarpeeksi tuulettuneet, niin pakkaamme jo vaatteemme sinne. Huomenna voimme vasta tehdä lähtöselvityksen, joten heti aamulla varhain, kun aurinko nousee...

Mutta nyt tuntuu, että täällä palvelimessa on taas jotain häikkää, kun en saa kuvia laitettua. Nyt kuitenkin toivottelen teille kaikille oikein ihanaa syksyn jatkoa sateista huolimatta, sillä sitä riittää!

ENÄÄ KUUSI YÖTÄ...JA SITTEN...

Tänään on keskiviikko ja jo 26. päivä syyskuuta. Päivä on ollut pilvinen ja sateinen ja asteita on +8. Katsoin sääennustuksia, niin seuraavat 10 vrk satelee ja on kylmää. Siispä olen onnellinen, että pääsemme lämpimään ja toivottavasti nivelien särkykin lakkaa ainakin vähäksi aikaa.

Mutta eilen aloitin aamulla Irina nukelleni mekkoa virkaten ja sain sen valmiiksi illalla. Mutta kyllä olikin sitten taas nivelet ja ranne kipeitä, joten tänään pidän paussia ja huomenna alan taas jotain kutomaan tai virkkaamaan, siis jotain pientä juuri näiden kipeiden käsieni takia.

 Ja tässä ovat onnelliset uuden mekon omistajat...

 ...Birgitta, joka siis hyppäsi syliini kirppikseltä...

 ...ja Irina, jonka rakkaat lapsenlapseni toivat minulle Viipurista...

 ...ja suloinen Pukki hyppäsi myös syliini kirppikseltä...

...ja se on ihana...todellakin aivan ihana.

Mutta nyt toivottelen teille mukavaa viikkoa!

SALASANOJEN VIIDAKKO

Tänään on maanantai ja 24. päivä syyskuuta ja uusi viikko alkamassa. Aamu aukeni kirkkaana ja asteita on +6. No, kartan mukaan on ollut jo yöpakkasiakin, että talvea kohden menemme.

Mutta eilisen päivän olin todellakin salasanojen viidakossa ja pää oli aivan täynnä kaikenlaisia koukeroita. Sähköpostini on nyt kunnossa ja toimii hyvin. Mutta olen nyt siivoillut näitä blogejani, joita on kertynyt aikamoinen nivaska. Sitten pitää vielä siivoilla muuten nämä blogini ulkoasu ja muut tiedot laittaa ajan tasalle. Onhan siinä hommaa, mutta onneksi rakkaani on suurena apuna tässäkin asiassa. Ja meillähän on enää...enää...siis...8 yötä ja sitten lähdemme kohti Porin lentokenttää ja sieltä Helsinkiin ja sitten kohti etelän aurinkoa. Onneksi saamme sentään kaksi viikkoa olla siellä lämpimässä!

Käsitöitä olen tehnyt niin, että Birgitta nukke on saanut mekkonsa lähes valmiiksi, sillä vain hihan päättely enää pitää tehdä ja nauhat ja sitten sekin on valmis. Mutta tästä ohuen ohuesta langasta en enää tee mitään ainakaan vähään aikaan. Sitä on niin hidasta ja vaikeaa kilkutella näillä kipeillä käsilläni. Mutta sinnikkyydellä tein sen mekon valmiiksi ja olen siihen tyytyväinen. Nyt mietin vain, mitä alkaisin seuraavaksi ja mitä ottaisin mukaan kentälle ja koneeseen!

Mutta nyt toivottelen teille kaikille oikein mukavaa viikkoa!

MINUN SYDÄMENI SÄRKYY...

Tänään on lauantai ja 22. päivä syyskuuta. Harmaa pilvipeite peittää taivaankannen eikä aurinkoakaan näy ja näyttää siltä, että taivaskin itkee. Miksi taivas itkee?  No, se itkee meidän ihmisten pahojen tekojen vuoksi ja siksi itkee sydämenikin. Nyt pääsemme asiaan!

Ensinnäkin kiitän sydämellisesti teitä kaikkia, jotka olette minulle ilmoittaneet saaneenne minun nimelläni varustettuja sähköposteja, jotka oli kirjoitettu huonolla suomenkielellä eli kääntäjän avulla. Olin aivan järkyttynyt, kun eräs ystäväni facebookissa tämän minulle ilmoitti ja sitten alkoi tulla ilmoituksia aika monta ainakin kymmenkunta. Myös rakas mieheni sai tuonne toisella pöydällä olevaan koneeseen hänen sähköpostiinsa samanmoisen viestin. TÄMÄ ON TODELLAKIN JÄRKYTTÄVÄÄ! Mutta nyt on kaikki hoidettu, hotmeili oli suljettuna ja salasanat vaihdettu. Ja elämä jatkuu rauhallisena...vai jatkuuko...

Tälläkin hetkellä minun "tarkkasilmä" valvoo kaikkia härveleitä, joita tässä blogissani on tuolla sivupalkissa. Ne ovat mielestäni tosi hyviä, sillä siellä purjehtii tai oikeastaan lentelee tai vielä oikeammin on kaapattu lentokone, joka siellä on lennellyt minun kotimaani nimellä, niin nyt siellä lentelee POLAND JA SE ON VÄÄRIN! Kunpa vain tietäisin, miten tuonkin vääryydentekijän saisi kiinni! Jos joku tietää enemmän, niin siitä kertokoon minulle joko julkisesti tai sähköpostitse! TÄMÄ TÄLLAINEN SÄRKEE SYDÄMENI! Mutta jos joku osaisi todellakin minua auttaa, niin ottaisin avun(=neuvon) kiitollisuudella vastaan!

Mutta elämä jatkuu ja tällaiseen on todellakin vain totuttava, vaikka toivoisikin, että maailma olisi hyvä kaikille elää. Ainakin täällä Väinönlinnassa on rauhallista ja valmistamme itsemme lomalle lähtöön. Maanantaina minulla on kampaaja pitkästä aikaa (?) ja se tuntuu ainakin ihanalta. Sitten on taas siistimmät ja lyhyemmät hiukset ja näinollen on helppo hoitaa reissussakin.

Nyt on Väinönlinnassa kaikki valaisimetkin jo saatu ja ylös laitettuna ja valoa antavina. Illat ovat jo pimeitä, joten kodin valo loistaa lämpöä ja rakkautta.

Nyt toivottelen teille kaikille oikein ihanaa viikonloppua ja olen vieläkin syvästi pahoillani tällaisesta järkytyksestä, jota minä en ole tehnyt!

ILMOITUSLUONTOINEN ASIA KAIKILLE

JOS SAATTE MINUN NIMELLÄNI JOTAIN POSTIA, NIIN ÄLKÄÄ VASTATKO SIIHEN, SILLÄ MINÄ OLEN TURVALLISESTI TÄÄLLÄ VÄINÖNLINNASSA!

UUSI KOTI VÄINÖNLINNASTA...

Tänään on keskiviikko ja jo 19. päivä syyskuuta. Välillä on satanut ja välillä hiukan paistanutkin. Asteita on vain +13 ja on koleaa todellakin, joten niveleni, armahani, pian pääsette lämpimään.

Joka päivä olemme nyt ahkerasti käyneet kirppiksillä ja kyllähän niitä riittää ja löytyy jokaiselle jotakin. No, me emme ole löytäneet vielä töpselipäistä valaisinta, sellaista sopivan kokoista ja -näköistä. Mutta etsintä jatkuu...ja jatkuu, kunnes löytyy. Mutta toki jokaiselta kirppikseltä löytyy aina jotain mukaan otettavaa. Ja tavarat, nuket ja ötökät saavat uuden kodin ja uusi omistaja on onnellinen.

Tällaista sieltä löytyi tänään:

 Tällainen kaunis vaaleansininen maljakko hyppäsi syliini...

 ...ja siinä on kaunis kukkakuvio...aaaah, niin kaunis....

 ...sitten uuden kodin saivat myös nämä kaksi nukkea ja

 ...itse Nakke Nakuttaja...

 ...kaunis pellavapää...

 ...ja tämä kauniisti puettu posliininukke...

 ...voi, että se on kaunis ja vanhanaikainen...

...niin ihana ja sijoittuu nukkehuoneeseen muiden joukkoon.

Siispä tällaista taas tällä kertaa ja perhoset lentelevät jo vatsassa, kun lähtö on jo vajaan kahden viikon kuluttua. Mutta on ihanaa lähteä lämpimään ja saada aurinkoa ja D-vitamiinia. Jospa se elämä vielä voittaa ja sitten voin hanurillakin jo soittaa...

Nyt toivottelen teille oikein ihanaa illan jatkoa ja huomiseen taas!

UUSI ELÄMÄ KIRPPIKSELTÄ

Tänään on tiistai ja 18. päivä syyskuuta. Aurinko paistoi aina lähes iltapäivään asti ja asteita oli +15. Mutta nyt on välillä satanut ja välillä paistanut.

Me teimme jälleen kirppiskierroksen, jotta löytyisi sopiva valaisin nukkehuoneeseen, siis ei mikä tahansa valaisin sinne kelpaa. Mutta suuntasimme auton nokkamme kohti etelään ja navikka neuvoi meitä seuraavalle kirppikselle, josta löytyi...no, ei kuitenkaan valaisinta, vaan ihan muuta kivaa...

 Ja tässähän taas tämä tämän päiväinen iloinen porukka istuu...

 ...aivan ihana sydän I love you...

 ...turvakaukalossa istuva paljon leikitty nukke...

 ...ja Puuha pete ja Simpson yhdessä ystävykset...

 ...ja vaaleakutrinen kaunotar...

...ja hups, eilinen kaunotarkin tupsahti kuvaan.

No, kierros jatkuu jälleen huomenna...etsii...etsii, kunnes löytää...

Mutta haava vuotaa siis edelleen, vaikka olen laittanut antibioottisalvaakin siihen, mutta aikansa vuotaa ja sitten loppuu, kunnes puhkeaa jostain toisesta kohdasta. Mutta kun sille ei vaan voi mitään,niin sen kanssa on vaan elettävä...ja minähän elän ja nautin kaikesta!

Nyt toivottelen teille kaikille oikein mukavaa viikon jatkoa ja nauttikaa jokaisesta päivästä, jonka Luoja suo!

UUSI KIERROS KIRPPIKSELLÄ

Tänään on maanantai ja 17. päivä syyskuuta. Aamusta alkaen on satanut vettä, mutta nyt iltasella yrittää tuo aurinko armaskin hiukan raotella silmiään ja paistella meille. Asteita on vain +13 ja tuulee kovin ja jopa on annettu varoituksiakin vaarallisen voimakkaasta tuulesta. Nyt kirjoittelen tätä tällä Linuxilla ja kyllä tämä on ihana, kun tähän alkaa oppia. Mutta oppia ikä kaikki!

Tänään olimme jälleen kirppiskierroksella, kun meiltä uupuu vielä yksi valaisin eli nukkehuoneesta, jossa teen käsitöitä ja se taas edellyttää, jotta valaisin on valaisemista varten eikä hienostelua varten. Mutta kyllä se valaisinkin vielä löytyy!

Ja kirppikseltähän taas hyppäsi syliini muutama ihana nukke, siis vain muutama:

 Tässäpä on tämän päivän kaunottaret...

 ...hän on näistä isoin, mutta silti suloinen...

 ...tämä on aivan vauvelin näköinenkin...

 ...hänellä oli nimikin mukana eli hän on Simo...

 ...ja ruskeasilmäinen kaunotar...

 ...ja tässä näkee eron koosta...

...ja he ovat jo kaveruksia...ystäviä...kaikkien kanssa...

Minun piti tulla tänne koneelle, kun en löytänytkään oikeasta kansiosta vielä näitä kuvia Linuxista, vaikkakin  ne tikulla sinne veinkin ja näkyvät toki Picasassa. Mutta nyt siirryn taas Linuxille. Ja nythän kaikki kuvat näkyvätkin täälläkin oikein hyvin.

Mutta nyt toivottelen teille kaikille oikein ihanaa illan jatkoa ja huomiseen, jos Luoja suo!

JA LEIKKAUSHAAVA VUOTAA JÄLLEEN...

Tänään on sunnuntai ja 16. päivä syyskuuta. Aurinko paistaa, mutta asteita on vain +13, joten koleaa on todellakin ja nivelenikin sen jo kertovat.

Eilen kävimme taas kirppiskierroksella ja huomenna taas jatkamme. No, eilen saimme makuuhuoneeseen kauniin valaisimen ja joitakin ötököitäkin hyppäsi mukaan kuin myös hp:n näppis, joka maksoi vain 3 euroa ja on todellakin aivan hyvä ja toimiva. Minä kun etsinkin juuri sellaista tai tällaista langallista, kun langattomasta loppuu patterit niin tekee aikamoista mongerrusta. Mutta tämä toimii takuuvarmasti, kun piuhan työntää koneeseen.

Eilen sain vietyä myös Operan ja Skypen Linux koneeseen ja nekin loistavan tikun avulla ja molemmat toimii aika kivasti sillä erotuksella vain, että entinen web kamera kuuluu windowsiin ja Linux huutaa uutta web kameraa siihen.

Mutta kaikkein ikävintä todellakin on tämä minun jo 9 vuotta vanha haavani, joka jälleen alkoi muutaman viikon jälkeen vuotaa. No, onneksi viimeksi sain lääkräiltäni antibioottivoidetta, jota nyt heti saimme laitettua siihen. Mutta eipä ole tällainen kovin mukavaa, kun kukaan lääkärikään ei tiedä, mistä moinen vuoto johtuu ja kun tämä vuotaminen alkoi siis 7 vuotta sappi-ja tyräleikkauksen jälkeen. On tosi omituista, että tälle ei voida mitään kuin olla möllöttää vaan ja ihmetellä. Mutta eipä tämä meitin tahtia haittaa, sillä onhan tämä vuotanut niin Espanjassa kuin Brasiliassa ollessammekin, joten ei tämä ole esteenä normaaliin elämiseen. Mutta toki olisi ehkäpä hyvä asia, jos tästä joskus otettaisiin näyte tästä vuotamisesta, vaan kun ei. No, elämä jatkuu ja minähän elän!

Tällaista saimme kirppikseltä:

 Olohuoneen sohvamme on ainakin saanut iloisia veitikoita...lisää...

 ...tällaisia Lötkö Lasseja on ollut lapsillanikin silloin joskus...

 ...Heidi on saanut Amandan syliinsä...

 ...ja 70-luvun lasten smurffi...

 ...ihanat pitkäkoipi, Peppi ja Puuha Pete...

 ...puhuva ja laulava Ella Mari ja Alice...hups, hiukset pystyssä...

 ...Petteri ja Petrakin uusissa vaatteissaan...

 ...Birgitalle valmistuu uusi mekko tuossa tuokiossa...

 ...Hello Kitty iso ja pieni ja Pupuliini...

 ...ja meitin ihana valaisin makuuhuoneeseen....aaaah, miten ihana...

 ...ja tässä keittiön lamppu...kaunis kuuppa...

 ...sitten tietokonehuoneemme, jossa kolme tietokonetta työskentelee...

 ...ja sulassa sovussa ovat siis Windows ja Linux vierekkäin...

 ...ja papan ja rakkaimpani läppäri...

...ja minun ihka ihana uusvanha näppis kirppikseltä.

Mutta nyt toivottelen teille kaikille täällä piipahtaneille oikein ihanaa ja raikasta sunnuntain jatkoa!