22.2.2018

22.2.2018

maanantai 28. helmikuuta 2011

ELÄMÄ ON IHANAA, KUN SEN OIKEIN OIVALTAA...

Tänään on maanantai ja 28. päivä helmikuuta. Täsmäsää näyttää täällä olevan vielä -11 astetta, mutta aurinko armas yrittää jo kovasti nujertaa pakkaset pois. Ja kyllä se siihen pystyykin, sillä pakkanen lauhtuu koko ajan ja luvassa on jopa plusasteitakin, joten kevät tekee tuloaan. Kiitos tuleva, ihana kevät! Mitähän se tuo tullessaan? Pian saamme huutaa "maata näkyvissä". Lumet sulaa ja nurmikko alkaa viheriöimään, muuttolinnut palaavat tänne Pohjolaan ja alkavat pesäpuuhansa, koivuihin ja muihinkin lehtipuihin ilmestyvät pienet hiirenkorvat, joista sitten muodostuu lehdet. Täällä on paljon koivuja, joten koivuallergikolle erityisen hyvä paikka asua ja tottua siitepölyihin. Mutta eihän ne siitepölytkään aivan tähän alas tipu, joten katsotaan millainen kevät ja kesä tulee olemaan. Silti minä luotan tulevaisuuteen ja nautin jokaisesta hetkestä, joita saan viettää rakkaitteni kanssa.


Onhan minun käteni jotain saaneet aikaankin, vaikka kuvat eivät olekaan erityisen hyviä. Olen kutonut kolmet sukat ja nyt valmistelen hartianlämmitintä, joka siis jäi kesken muuttomme vuoksi. Mutta niin kauan kuin lumi on maassa, niin tämä mummi kutoo...kutoo...kutoo...minkä kädet antaa myöten. No, välillä pitää laittaa voltaren geeliä ranteisiin ja kipu häviää ja taas puikot iskee tulta.


Mutta nyt toivottelen teille kaikille, rakkaat ystäväni, lukijani, aurinkoista viikon jatkoa ja mukavaa kevään odotusta!
Tässäpä pino sukkia, siis vain kolmet sukat...
                            ...uudet tuolinpäällisemme...
                            ...sukkia...
                                          ...kaunis lepotuolimme ja sukkia...
                             ...lapsenlapseni suunnittelemat sukat itselleen...
                                ...ja hartianlämmittimeni valmistumassa...


                 ...ja tällainen pikkuapulainen on ilmestynyt keittiöömme.

sunnuntai 27. helmikuuta 2011

SIRULANDIAN ELÄMÄÄ MAALLA

Tänään on sunnuntai ja 27. päivä helmikuuta. Pakkasta on täällä maalla -5 astetta eikä aurinkokaan meille tällä hetkellä ainakaan näyttäydy. Mutta onneksi on jo lauhempaa ja kevättä kohti menemme joka päivä.


Täällä maalla on niin rauhallista. Eipä junat kilkuttele eikä lentokoneet pärise. Hiljaisuus on valttia maalla. Ja pianhan se alkaakin jo lintujen suurkonsertti, kun muuttolinnut palaavat ilosesti visertäen meille ja tuoden meille terveisensä etelän lämmöstä. Odotan innolla millainen ympäristö täällä on, sillä olen kuullut, että luonto on todellakin kaunista. Ikkunastamme näkyy harju, joka kohoaa aika jyrkästikin ylöspäin. Siellä kasvaa keväisin sini-ja valkovuokkoja. Ja sittenhän onkin kiva tutkia, mitä muita kasveja sieltä löytyykään, mutta luulenpa, että aika paljon erilaisia kukkia ja puita ja pensaita. Ja kun on puita ja pensaita, niin silloin linnutkin löytävät pesimispaikkansa hyvin ja laulavat meille kaiket päivät.


Olen myös saanut kolmet sukat jo kudottua valmiiksi, mutta unohdin kuvata niitä, kun kuvasin tietty tuota pikkuista kaunotarta, joka tuntee nimekseen Siru eli Sirbendal, kuten lapsenlapseni sanoo häntä. Kyllä lapsenlapset ovat niin ihania ja suloisia ja auttavaisia ja ....kaikkea positiivisia adjektiiveja, mitä löytyy. Olen niin onnellinen ja kiitollinen, että saimme täältä asunnon, ihanan asunnon ja olemme lapsenlapsiani nyt lähempänä. Toinen lapsenlapseni oli täällä viime viikolla kaksi yötä ja nyt on toinen, kun täällä on hiihtolomakin nyt meneillään. Onneksi on pakkanen lauhtunut ja pääsee ulos talven riemuihin. Nehän ovat juuri lasten mieleen ja kiva on mumminkin katsella, kun lapset hyppivät lumessa ja tekevät enkeleitä lumeen kuten ennen vanhaan. Mummille tulee oma lapsuus mieleen ja se herkistää ajatukset menneille ajoille, joita ei takaisin saa, mutta jotka säilyvät muistoissain ain. Se olikin todella aivan ihanaa aikaa, kiireetöntä ja huoletonta!


Jaahas, tulipa pitkä päivitys ja nyt laitankin tänne joitain kuvia, mutta vain joitain, sillä päivitän vielä jonkin toisenkin blogin, mutta minkä, niin sitä en vielä tiedä. Siispä pistäytykääpäs muissakin blogeissani kurkistamassa, mitä siellä on tapahtunut näinä päivinä.


                               Siru 4 kuukautta

Nyt toivotan teille kaikille oikein mukavaa hiihtolomaa, joilla sellainen on ja kaikille muille oikein leppoisaa ja kivaa kevään odotusta!

keskiviikko 23. helmikuuta 2011

TÄSTÄ ALKAA UUSI ELÄMÄ SIRULANDIASSA

Tänään on keskiviikko ja 23. päivä helmikuuta. Pakkasta on -25 astetta, joten kylmyyttä riittää vielä jonkin aikaa, vaan luvassa on plus asteita ja aurinkoa ja linnun laulua. Kevät tulee!


Meillä on vietetty synttäreitä viime sunnuntaina ja hauskaa tuntui jokaisella olevan. Iso kakku teki hetkessä kauppansa ja vielä mahtui lihapulliakin heidän vatsaansa.


Eilen saimme uudet astianpesukoneen ja pyykinpesukoneen. Tänään pitää soittaa jollekulle asentajalle, joka tulisi ne asentamaan paikoilleen, jotta koneetkin pääsisivät töihin. Meidän pyykinpesukone olikin jo 11 vuotta vanha, joten oli jo aika ostaakin uusi.


Sirukin on jo täyttänyt 4 kuukautta ja on niin, niin suloinen ja oppii joka päivä jotain uutta. Lenkille on aina valmis lähtemään.


Tässä alimmassa kuvassa olen laittanut hänelle punaisen rusetin kaulaansa, kun hän on nyt 4 kuukautta, vaan ei se oikein näyttänyt häntä miellyttävän.


Toissapäivänä taisin aloittaa sukat tyttärelleni ja nyt on toinen valmis ja toinenkin jo kantapäässä, joten kyllä sekin tänään valmistuu. Ja sitten saan aloitella uusia pienempiä sukkia ja lapasia ym.


Mutta nyt toivottelen teille kaikille, rakkaat lukijani ja ystäväni, oikein mukavaa viikon jatkoa ja toivotaan, että se pakkasherrakin pian siirtyy muualle ja antaa auringon paistaa meille jokaiselle!

lauantai 19. helmikuuta 2011

SIRULANDIAN KUULUMISIA 19.2.2011

Tänään on lauantai ja 19. päivä helmikuuta. Ulkona paukkuu pakkanen -20 C asteen voimalla. Aurinko on laskenut metsikön taa ja pimeys on vallannut maan.


Eilen rakas lapsenlapseni oli auttamassa meitä ja järjesti tavaroita paikoilleen papan kanssa yhdessä. Ja kyllä lapsenlapseni onkin erittäin taitava ja lahjakas lapsi monessakin asiassa. Huomenna vietämme hänen 16 vuotis synttäreitään ja syömme kakkua ja juomme limua.


Toissapäivänä saimme rakkaalta ystävältämme kauniin, upean kirjahyllyn olohuoneeseemme, jonne olemme siis laittaneet tavaroitamme kauniisti järjestykseen.

Tässä on siis kaunis kirjahyllymme ja nuket ovat valloittaneet ylimmän tasanteen

Ja tässä muualla on muuta esineistöä, vanhoja astioita ym.

Osa astioista siis näkyy tässä...mutta lisää kuvia on sitten muissa blogeissani ehkäpä jo huomenna.


Nyt toivottelen teille oikein leppoisaa lauantain jatkoa ja hyvää yötä!

keskiviikko 16. helmikuuta 2011

TÄÄLLÄ HÄME, HYVIN PYYHKII...

Tänään on tiistai ja 16. päivä helmikuuta. Pakkasta on noin -26 astetta, joten kylläpä taas saa palella ja nenä punaisena kulkea ulkona.


Mutta enpä malttanutkaan pitää näppiäni erossa tietokoneestani, vaan hetihän tämä piti tänne laittaa, vaikka ei ole oikein omaa paikkaakaan löytynyt vielä. Mutta pöytä kuin pöytä ajaa saman asian, jotta kunhan saa tietokoneen ja muut härvelit pöydälle niin sormet juoksee ja näppis sauhuaa.


Muuttomme meni oikein hyvin ja loput kamat haetaan vielä tällä viikolla ja osahan niistä viedäänkin tänne kierrätykseen tai kirppikselle. Mutta aurinko paistaa täällä Hämehessäkin ja luonto hymyilee. Odotan tosi innolla saada nähdä tuota luonnonsuojelualuetta tuossa ikkunan alla. Siellä on paljon kauniita ja erikoisia kasveja kuten jalavaa, saarnia, pähkinäpensasta, sinivuokkoja jne. jne., joita sitten myöhemmin aion kuvata paljon.


Nyt on hyvä, kun pääsen päivittämään blogejani, kun en muista näitä tunnuksia ja salasanoja enää, joten ne ovat vihkossa ylhäällä ja vihkot olivat vielä paketissa. Mutta nyt nekin löytyivät ja kaikki on taas hyvin.



Tässä me matkasimme Hämeenlinnaan toista kertaa Sirun kanssa, joka jäi myös viimeiseksi.


Nyt näyttää kone tekevän mitä lystää, joten on parasta lopettaa tämä tällä kertaa. Mutta ainakin Herra Mokkula on yhteistyöhaluinen, vaikka ei suostukaan reitittimen avulla työskentelemään täällä Hämeessä. Mutta jospa se onnistuisi vielä jonain päivänä täälläkin.


Nyt toivottelen teille kaikille, rakkaat ystävät, oikein mukavaa ja aurinkoista päivän jatkoa ja pitäkää itsenne lämpiminä!

sunnuntai 6. helmikuuta 2011

PIENENPIENI VIDEOPÄTKÄ

Laitan tähän pienen videopätkän rakkaasta Sirustamme, jolla touhua riittää.
Tämän videopätkän myötä toivotan teille kaikille, rakkaat ystävät, viihtyisää illan jatkoa ja hyvää yötä!

torstai 3. helmikuuta 2011

UUDEN ELÄMÄN TUULET PUHALTAVAT JO ...

Tänään on torstai ja 3. päivä helmikuuta. Asteita on -3, joten kevät tulee joka päivä lähemmäksi. Joka vuosi saamme nauttia vuodenaikojen vaihteluista kesän kuumuudesta, talven pakkasista, kevään liukkaudesta ja syksyn sateista ja pimeydestä. No, toisaalta ne ovat tosi hienoja, mutta näin vanhemmiten kaipaa vain lämpöä ja aurinkoa. Mutta jospa jo ensi syksynä...talvena...kuka ties!


Ajattelin nyt hieman vielä kirjoitella tänne ja ainoastaan tänne blogiini. Pian tulee paussia, mutta enpä tiedä, miten pitkäksi aikaa.
Nyt en vaan jaksa enkä oikein ehdikään kirjoitella tänne, kun tulee niin ihana elämänmuutos, että...


Nyt pitemmittä puheitta kiitän teitä kaikkia, rakkaat ystävät, ihanista kommenteistanne, joita olette antaneet, ja toivottelen teille kaikille oikein leppoisaa ja ihanaa ja turvallista kevättä ja kesän odotusta!



keskiviikko 2. helmikuuta 2011

KYLLÄPÄ TÄMÄ ELÄMÄ VOI OLLA IHANAAAAAA...

Tänään on keskiviikko ja 2. päivä helmikuuta. Ulkona satelee vettä, vaikka aamulla paistoikin aurinko. Asteet ovat siis nollassa. Ihanaa, kun lumikasat häipyvät ja pian on maata näkyvissä.


Kuten otsikostakin voitte lukea, niin elämä Unelmakodissamme on aivan ihanaa ja mahtavaa. Vielä(kään) en sitä kerro, mutta jotain aivan ihanaa on tapahtumassa aivan piakkoin eli jo viikon kuluttua, jeeee. Olen aivan tohkeissani enkä meinaa tässä tuolissani pysyä. Kaikki asiat ovat menneet nappiin ja nyt vaan tossua toisen eteen ja eteenpäin mars kuin mummo lumessa. Mutta sen voin kertoa, että Unelmakoti sulkeutuu myös ensi viikolla eikä avaudu enää. Mutta lopetanko siis blogien kirjoittamisen? Vai mitä tämä nyt oikein merkitsee? Vai lähdemmekö etelään lomalle? No, vastaus on ei, ei ja ei! Nyt on vaan tapahtumassa jotain aivan upeata elämässämme, niin upeata, että tämä mummi ei meinaa enää paikallaan pysyä. No, eiköhän tämä vanhakin sitten nuorru ja koukkuselkäkin suortuu, kun kevät jälleen koittaa ja hanurilla voi soittaa...


Mutta nyt lähdemme pian hierontaan ja sitten illalla uimahallin hyvään saunaan ja taas uni maittaa. Ja unessa voi nähdä uusia tuulia puhaltelevan purjeen, jonne mekin sitten astumme.


Mutta nyt toivottelen teille kaikille oikein leppoisaa helmikuun ensimmäistä viikkoa ja pitäkää itsestänne huolta!

tiistai 1. helmikuuta 2011

MUISTELOITA ONHAN NOITA...

Tänään on tiistai ja helmikuun 1. päivä. Asteet ovat nollassa ja aurinkokin on tänäänkin jopa näkynyt jonkin aikaa taivaalla. Vai oliko se tänään? No, muistini hieman klikkaa, mutta mitäpä näistä pienistä...


Siru on kasvanut ja kehittynyt hyvin ja käy lenkillä jo monta, monta kertaa päivässä. Toki aina hän ei tee ulos, mutta pääasiahan on, että pääsee lenkille. Kyllä hän siihenkin vielä oppii, että pissitään ulos. Hänhän on vasta 3 kuukautta ja 3 viikon kuluttua vasta 4 kuukautta. Mutta hyvin ymmärtää, kun hänelle puhutaan. Hän on vaan niin suloinen vauveli!


Tänään en ole taas jaksanut kutoa yhtikäs mitään, kun vaan on sellainen kumma väsy päällä. Ja huomenna pääsen taas kokovartalohierontaa, joka on aivan ihanaa jokaikinen kerta. Tänään tilasimme Cellbesiltä jo uusia vaatteitakin minulle, kun entiset ovat taas liian isoja. Jihuuu, saan uudet farkut ja caprit ja kauniin, valkoisen tunikan. Ihanaa, kun paino laskee koko ajan vähäsen, vaikka syön ihan normaalisti.


Mutta ensi viikolla me pääsemme jo maalle, kun menemme lapsenlapseni konserttiin. Se on tosi ihanaa! Ja sitten kun tulemme sieltä, niin alkaakin jo kiireitä...no, mutta siitä enemmän sitten, kun Unelmakotimme sulkeutuu. Juupajuu, Unelmakotimme sulkeutuu nyt helmikuussa eikä enää täällä Satakunnassa ainakaan avaudu. Mutta ihanaa on päästä maalle ja muuta en nyt tällä kertaa kerrokaan.


Mutta kuten otsikostakin voitte lukea, niin muisteloita onhan noita...ja löysin koneeltani 10 vuotta vanhoja kuvia, kauniita, talvisia kuvia...pohjoisesta. Siellähän ei Pohjan poikia palele...



Nämä on siis 10 vuotta sitten napattu ikkunasta pihalle päin.


Mutta nyt toivottelen teille oikein mukavaa ja ihanaa helmikuuta!

VIIMEINKIN PÄÄSEN TÄNNEKIN BLOGIINI

Tänään on sunnuntai ja 22.11.2020. Aurinko laskee ja tulee hämärää. Olen onnellinen, kun pääsen tänne blogeihini pitkästä aikaa. Kirjoitan t...