Tänään on maanantai ja 28. päivä helmikuuta. Täsmäsää näyttää täällä olevan vielä -11 astetta, mutta aurinko armas yrittää jo kovasti nujertaa pakkaset pois. Ja kyllä se siihen pystyykin, sillä pakkanen lauhtuu koko ajan ja luvassa on jopa plusasteitakin, joten kevät tekee tuloaan. Kiitos tuleva, ihana kevät! Mitähän se tuo tullessaan? Pian saamme huutaa "maata näkyvissä". Lumet sulaa ja nurmikko alkaa viheriöimään, muuttolinnut palaavat tänne Pohjolaan ja alkavat pesäpuuhansa, koivuihin ja muihinkin lehtipuihin ilmestyvät pienet hiirenkorvat, joista sitten muodostuu lehdet. Täällä on paljon koivuja, joten koivuallergikolle erityisen hyvä paikka asua ja tottua siitepölyihin. Mutta eihän ne siitepölytkään aivan tähän alas tipu, joten katsotaan millainen kevät ja kesä tulee olemaan. Silti minä luotan tulevaisuuteen ja nautin jokaisesta hetkestä, joita saan viettää rakkaitteni kanssa.
Onhan minun käteni jotain saaneet aikaankin, vaikka kuvat eivät olekaan erityisen hyviä. Olen kutonut kolmet sukat ja nyt valmistelen hartianlämmitintä, joka siis jäi kesken muuttomme vuoksi. Mutta niin kauan kuin lumi on maassa, niin tämä mummi kutoo...kutoo...kutoo...minkä kädet antaa myöten. No, välillä pitää laittaa voltaren geeliä ranteisiin ja kipu häviää ja taas puikot iskee tulta.
Mutta nyt toivottelen teille kaikille, rakkaat ystäväni, lukijani, aurinkoista viikon jatkoa ja mukavaa kevään odotusta!
Tässäpä pino sukkia, siis vain kolmet sukat...
...uudet tuolinpäällisemme...
...sukkia...
...kaunis lepotuolimme ja sukkia...
...lapsenlapseni suunnittelemat sukat itselleen...
...ja hartianlämmittimeni valmistumassa...
...ja tällainen pikkuapulainen on ilmestynyt keittiöömme.