22.2.2018

22.2.2018

torstai 18. heinäkuuta 2013

ONNISTUNUT MATKA

Tänään on torstai ja jo 18. päivä heinäkuuta. Päivä on pilvinen ja sateinen asteidenkin ollessa vain +15. Näin ollen tuntuukin, että Suomen kesä on mennyttä ja pian alkaa koulut ja sitten joulun odotus. Niinhän se aika vaan menee menojaan ja välillä tuntuu päivät pitkiltä ja välillä taas nopeilta. Mutta aika kuluu joka sekunti ja jokaisesta hetkestä pitää osata nauttia ja olla kiitollinen, että saa kuitenkin elää ja olla rakkaittensa keskuudessa.

Meidän kauan suunniteltu reissumme itään, etelään ja länteen oli taas likellä peruuntua, kun tuo tulehdus ei ota vaan talttuakseen. Olemme peruneet monta kertaa tämän reissumme ja nyt päätimme, että enää emme peru, jos vain saan antibioottikuurin. Ja onneksi nyt tuntuukin, että lääkäri on ottanut ihan asiakseen hoitaa huolella tämän monta kertaa uusiutuneen tulehduksen. Lääkäri soitti maanantaina, jotta hän laittaa reseptin apteekkiin ja tulee 5 päivän kuuri. Lääke oli meille aivan uusi tuttavuus ja onkin osoittautunut aika hyväksi. No, sitä en tiedä, jotta onko tulehdus nujerrettu, mutta muuten olen jaksanut enemmän kuin aikoihin. Ja huomennahan tämä kuuri taas tällä kertaa ainakin loppuu. Mutta lääkäri haluaa vielä kontrolloida, jotta tulehdus on varmasti poissa. Tämän pitäisi nyt kuitenkin olla se täsmälääke. No, onko tulehdus nujerrettu, niin selviää sitten ensi viikolla.

Mutta meidän ihana reissumme alkoi tiistai aamuna kello 8, kun starttasimme omasta pihastamme ja käänsimme auton nokkamme kohti itään.

Aamu oli hyvin kaunis ja aurinkoinen. Vaikka täällä oli asteita vain +13.
Ja tässä tietä, jota ajelimme. Ensin ajoimme 2 ja puoli tuntia ja pysähdyimme Tuulosiin syömään. Ja kylläpä tulikin vatsa täyteen tosi maukasta ruokaa.

Sitten kävimme lähellä Lappeenrantaa, jossa joimme kakkukahvit ja rupattelimme jonkun aikaa. Sieltä porhalsimme navikan ohjeiden mukaisesti kohti Haminantietä Kotkaan. Mutta sielläpä tuo pieni Navikka ei osannutkaan neuvoa seuraavaa etappia, vaan kiersimme kehää tietöiden vuoksi, kunnes päätimme ottaa ohjat omiin käsiimme ja ajaa kyltin mukaan kohti Kotkaa. Ja sieltähän se majoituspaikka sitten löytyikin ja olikin hyvä majoitus, jossa olimme viime kesänäkin ja menemme vielä ensi kesänäkin samaan paikkaan, koska on hyväksi todettu ja koettu.


Siellä yövyimme yhden yön tuon kallion päällä rivitalossa.

Keskiviikkoaamuna lähdimme kohti Parikan hautausmaata tarkoituksena ostaa haudoille kukkia.

Ajoimme tuttujen Kyminlinnan vallien ohitse 



Ja sitten saavuimmekin Parikan hautausmaan risteykseen oman muistimme ja Navikan ohjeiden mukaisesti. No, menimme Koivulehdon Puutarhaan ajatuksena ostaa sieltä kukkia, vaan siellä ei ollutkaan enää myyntiä. Monien neuvojen jälkeen päätimme kuitenkin turvautua Kotkan saaren kukkakauppoihin. No, kävimme yhdessä, jossa ei ollut ulkokukkia, mutta ystävällinen myyjä antoi meille Puutarhan osoitteen, jota jo etsimmekin löytämättä sitä kuitenkaan. Laitoimme Navikkaan osoitteen ja hetken kuvasin siellä autossa istuessani rakkaani käydessä asioilla.
 Tässä Kotkan Keskuskadun kulmaa ja vanha, tuttu Työväentalokin oli muuttunut Konserttitaloksi...
 ...ja Keskuskadun näkymiä...
 ...tämä Kotkan vanha, kaunis kirkko on kuvattu autosta käsin...
 ...ja Kirkkokatua pitkin ajelimme Hyväntuulentielle...
...ja Kotkan kirkkoa lähikuvassa autosta kuvattuna...
 ...tuttu Jylpyn vesitorni ja Jylpyn kalliot...
 ...ja kylttejä riittää opasteiksi oikein hyvin...
 ...ja sieltähän se Puutarha Onnenpensas löytyikin vanhan tien varrelta, kun ensin löysimme vanhan Kyminlinnan ympyrän...
...ja matka jatkui kera kauniiden kukkien kohti Parikan hautausmaata...
...näin kauniin ruusubegonian saimme enoni ja tätini haudalle vietyä...
 ...minun äitini ja isäni saivat myös kauniin ruusubegonian...
 ...asettelimme sen hyvin, jotta pysyy pystyssä tuulessa ja tuiskussa...
...ja minähän se siinä kaivaten vanhempiani yhä edelleenkin...
...ja matkamme jatkui vielä kolmannellekin haudalle...

...ja tässä istun ja kaipaan mammaani myös todellakin paljon.

Mutta sitten matkamme jatkui Kouvolan kautta jälleen likelle Lappeenrantaa ja sieltä sitten kotia kohden välillä syöden ja kahvia juoden. Illalla olimme kotona väsyneinä, mutta onnellisina.

Kylttejä oli paljon ja niitä ehdinkin jotenkin kuvata autostakin käsin, vaikka olikin vauhtia päällä.

Mutta tänään olemme vain levänneet ja nauttineet hiljaisuudesta ja rauhasta ja koneen hyvästä toiminnasta.

Nyt toivottelen teille kaikille oikein mukavaa päivän jatkoa!

2 kommenttia:

  1. Onpas mukavaa lukea retkestänne. Ja hyvä, että olet saanut "täsmälääkkeen"..ja hyvä että asia kontrolloidaan, koska kaiki ei pure kaikkeen...
    Lämmin halaus teille sinne Väinönlinnaan :)
    tuksu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi tuksu ystäväni! Oli kyllä ihana reissu pitkästä aikaa. Tänään loppuu kuuri, joten saas nähdä kuin tässä käy, jos on tiukka bakteeri, joka jyllää. Mutta nyt odotan innolla "häämatkaamme" lokakuussa, joka kestää vain kaksi kuukautta. Halaus myös sinne teille!

      Poista

VIIMEINKIN PÄÄSEN TÄNNEKIN BLOGIINI

Tänään on sunnuntai ja 22.11.2020. Aurinko laskee ja tulee hämärää. Olen onnellinen, kun pääsen tänne blogeihini pitkästä aikaa. Kirjoitan t...