22.2.2018

22.2.2018

tiistai 19. lokakuuta 2010

MURUN JA MUMMIN MIETTEITÄ MAAILMANMENOISTA

Tänään on tiistai ja 19. päivä lokakuuta.  Aamulla satoi aika kovin ja asteita on +6.  Parvekelasit ovat täynnä sadepisaroita, joita valuu ylhäältä alaspäin.

Tässä päivänä muutamana taaksepäin, menin tyttäreni luokse. No, heti ensimmäisenä toki tämä mummi juoksi Murun luokse suukottelemaan häntä. Muru makasi auringonpaisteisella ikkunalaudalla ja taisipa ajatella, että voi, ei Mummiko taas tuli vai ajatteliko hän, että kiva, kiva, Mummi tuli. No, ehkäpä hän ajattelikin tätä jälkimmäistä, koska juoksi kiireenvilkkaa sänkyyn ja heittäytyi siihen aivan selälleen ja katseli sieltä kiemurassa, että tuleeko se Mummi minua rapsuttelemaan. No, tulihan se  Mummi ja aina tulee. Sitten mummi neuvoi Murun emäntää ompeluksissa ja hyvinhän se vanhakin kone hyrräsi. Muru ei vaan oikein pidä, että emäntä ompelee, vaan hänen pitää hypätä pöydän päälle ja kulkea siinä ja pökätä emäntäänsä. Voi, Muru kulta, miten ihana sinä oletkaan! Kiitos, että olet olemassa! Tiedän, että sinäkin kaipaat parasta kaveriasi Jesseä, joka poistui Taivaaseen elokuussa. Mutta siellä te kaikki kaverukset jonain päivänä taas tapaatte toisenne. Nyt ei mummilla sattunut olemaan kameraakaan mukana. Mutta sitten Mummin oli taas kiivettävä yläkertaan, vaan nyt tosin hissillä. Kyllähän se jonkinmoinen trauma jäi tuosta hissistä, mutta toki minä aina siihen vaan tuppaudun.

Mummi on tässä taas miettinyt tätä maailmanmenoa. Noita iltapäivälehtiäkin tulee luettua, vaikka siellä ei paljon mitään hyvää sanottavaa olekaan. Nytkin paasataan homoudesta kaikenlaista. Minusta jokaisen ihmisen elämä on arvokasta ja jokaisen pitäisi saada elää niinkuin on itselle hyväksi. Uskon asiat on myös jokaisen oma asia, josta ei sovi kiistellä. Olisi niin hyvä, jos maailmassa olisi rauha ja jokaisella olisi hyvä tahto ja jokainen auttaisi toinen toistaan. Näin ei tällaisia pahoinvointejakaan tulisi. Mutta aina tehdään kärpäsestä härkänen ja siitä alkaa uskonsodat ym. mellakat.

No, mutta tällaista pohdintaa tällä kertaa ja toivon, että ihmiset rakastaisivat toisiaan ja eläisivät niin, että voisivat nauttia jokaisesta hetkestä onnellisina.

Nyt toivotan teille kaikille oikein leppoisaa ja turvallista päivän jatkoa!

8 kommenttia:

  1. Heh, olenpa minäkin sitä mieltä, että kannattaa pitää ensinnä huolta itsestään ja lähimmistään ilman turhia murheita muiden touhuamisista tai touhuamatta jättämisistä.

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentistasi Neferi! Mukavaa päivän jatkoa!

    VastaaPoista
  3. Olen ollut viikon täydellisessä uutispimennossa ja tuntuu että se teki tosi hyvää :).

    Ihmettelen minäkin ihmisiä joilla ei ole muuta tekemistä kuin muiden elämän eläminen.

    VastaaPoista
  4. Kiitos kommentistasi Huopatossunen! Minä en taida osata olla ilman läppäriä lomallakaan!Siispä otamme läppärimme kainaloon, kun lähdemme. Mukavaa päivän jatkoa sinne teille kaikille!

    VastaaPoista
  5. Kyllähän se kissakin tietää että huomio on muualla kuin hänessä jos emäntä aloittaa ompelun tai jonkin käsityön ja sehän on väärin.
    Olen jonkun kuullut sanovan että toisen asioiden setviminen helpottaa amaa ahdinkoa kuulema ja sen takia en lotkauta korviani kyläläisten huolen pidolle.Totuushan on että niiden täytyisi hankkia oma elämä josta huolehtia.

    VastaaPoista
  6. Kiitos kommentistasi Tarikka! Juu, Muru on erittäin hellyydenkipeä varsinkin nyt kun ei Jesseä enää ole. Mutta onneksi minäkin olen tässä likellä. Niinpä, minäkin elän omaa elämää enkä koskaan ole kajonnut toisten elämään. Mutta niillä joilla ei ole hyvä olla, niin ne taitaapi hössöttää toisten asioilla. Mukavaa päivän jatkoa!

    VastaaPoista
  7. Kissat ovat oman arvonsa tuntevia ylpeitä ja uljaita,ihania halittavia!!!
    Mukavaa illan jatkoa!

    VastaaPoista
  8. Kiitos kommentistasi vesimiesneuloo! Näinhän se on! Mutta Manulle suukkoja, lurps, lurps! Mukavaa illan jatkoa!

    VastaaPoista

VIIMEINKIN PÄÄSEN TÄNNEKIN BLOGIINI

Tänään on sunnuntai ja 22.11.2020. Aurinko laskee ja tulee hämärää. Olen onnellinen, kun pääsen tänne blogeihini pitkästä aikaa. Kirjoitan t...