perjantai 31. toukokuuta 2013

MITÄPÄ MINÄ TÄNÄÄN SAIN...

Tänään on perjantai ja jo 31. päivä toukokuuta. Aurinko paistaa siniseltä taivaalta valkoisten pilvien leijaillessa ties minne päin. Asteita on ainakin +26, joten lupaus on ainakin pitänyt paikkansa, mutta ukkosta emme ole vielä saaneet eikä vettä. Taas on yksi kuukausi hujahtanut ohitsemme ja vain muistot ovat jääneet, toisille ihania muistoja ja toisille ikäviä muistoja.

Minä sain tänään tällaisen kapistuksen, jota olen siis toivonut jo vuoden päivät. Olen pelännyt, että tuo toinen koneeni sanoo sopimuksensa irti, kun pitää niin kovaa hurinaa. Mutta nyt ne ovat tässä vierekkäin sulassa sovussa. Minä vien tänne pikku hiljaa joitain tiedostoja ja kuvia, mutta en toki niin paljon  kuin tuossa toisessa koneessani on. Siellä on jo ylituotantoa!

Tällainen on minun uusi wanha pöytäkoneeni ja hyvältä tuntuukin. Ja nyt lupaan pitää tämän hyvin siistinä, kuten on pikku Buffalonikin hyvin siisti.

Mutta olen hieman yrittänyt kutoakin, vaikka pulssini hakkaa yhä 86...106 välillä jo aamutuimaankin. Ja olenhan minä saanut Mintulle jo mekon aika pitkälle, kun enää puuttuu reunusten huolittelu.

Mutta nyt toivottelen kaikille koulun päättäneille oikein ihanaa kesälomaa ja kaikille muillekin oikein ihanaa ja nautinnollista kesää!


lauantai 25. toukokuuta 2013

PÄIVÄN VAIN TAHDON KERRALLAAN...

Tänään on lauantai ja jo 25. päivä toukokuuta. Voi, minne nämä päivät oikein katoavat? En meinaa perässä pysyä. Mutta kesä on tullut tänne kylmään Suomeenkin ja aurinko paistaa siniseltä taivaalta, jossa leijailee pienoisia pumpulipilviä hiljalleen. Voi, jospa voisin minäkin leijailla tuolla pilven päällä ja katsella ihmisten touhuja ja auttaa heitä vaikeuksissa! Mutta vaikeuksia annetaan, jotta ne voitetaan ja asioilla on tapana järjestyä tavalla tahi toisella.

Minä voin sanoa, että olen onnellinen sairauksistani huolimatta, sillä minulla on monta syytä olla onnellinen. Ja jos jokainen ihminen, jolla on vaikeuksia tahi pahoja ajatuksia voisi listata itselleen hyvät asiat ja huonot asiat, niin uskoisin, että se helpottaisi aika paljon ja voisi huomata silloin, että hyviä asioitahan on paljon enemmän kuin pahoja asioita. Ja ihminen voisi olla niin pienistä asioista onnellinen ja meillähän on jokaisella asioita, joista voi olla onnellinen, jos niihin vain syvällisemmin syventyisi ajattelemaan.

Mutta pian alan rakkaani avustuksella siivoamaan kaappeja hieman parempaan järjestykseen. Ja Mintun mekkokin alkaa jo lähennellä loppua eli helman viimeistely ja sitten toki vielä hihat ja sekin on valmis. Mutta onhan minulla keskeneräisiä käsitöitä vaikka ja kuinka monta. Ne eivät vaan aina oikein inspiroi, joten pitää ostaa uusia lankoja, joista tulee uusi innostus.

Mutta nyt toviottelen teille kaikille oikein ihanaa viikonloppua ja nauttikaa auringon lämmöstä, ken siihen pystyy!


keskiviikko 22. toukokuuta 2013

AURINKO PAISTAA JA LINNUT LAULAA, TAITAA OLLA KESÄ...

Tänään on keskiviikko ja 22. päivä toukokuuta. No, jopas jotakin, kun päivät vain vilahtavat ohitsemme ja taas on pian toukokuun viimeinen päivä ja kuukausi vaihtuu jo kesäkuuksi. Lämmintä riittää ja linnut laulavat läpi yön. Luonto on monin vihreän vivahtein kauneimmillaan Suomen kesää. Sisällä on tosi kuuma, kun ei ole ilmalämpöpumppua ja fyllit ovat niin paksuja. Mutta onneksi Espanjassa, vaikka on kuumaa ulkona, niin sisällä saa viileyttä ilmalämpöpumpulla ja sitten taas talvella saa lämmintä.

Mutta me vietämme nyt tämän kesän täällä. Viime viikolla minulla meni sisu kaulaan ja lähdin sauvottelemaan kylmiltään vaan. Rakkaani kulki tuolilla vierellä ja minä köpöttelin...todellakin köpöttelyä se oli ja kun nojasin sauvoihini, niin tutisin aika kovin. No, välillä hieman istahdin tuoliini, mutta sitten kielloista huolimatta ryhdistäydyin ja talsin noin 1000 metriä eli kilometrin. Ja se oli jo jotain! Mutta nämä sauvat auttoivat minua kulkemaan. Ja ehkäpä jonain päivänä kävelen jo hieman rennomminkin. No, nyt on taas mennyt useampi päivä, että en ulos ole päässyt, mutta onhan näitä päiviä ja ...allakasta saadaan lisää. Mutta maasta se pienikin ponnistaa ja kyllä minä vielä näytän, jotta minäkin kävelen vielä, uskokaa tai älkää!

Haava on lopettanut vuotonsa ja jaloistakin alkaa jo ihottuma vaalentua, joten elämä voittaa sittenkin. Ja käsityötkin ovat alkaneet taas sujua. Nyt on valmistumassa Mintulle mekko. Toki Melodylle pitää kutoa mamelukit, mutta kun odottaa vastaanotolle, niin ei voi mukana viedä niin isoa nukkea, joten valitsin pienen Mintun, joka on helppo pistää laukkuun ja kutimet mukaan ja kilkutella odottaessa.

Mutta nyt toivottelen teille kaikille oikein ihanaa toukokuun loppua ja pian kajahtaa kaikkiin sydämiin "Jo joutui armas aika..." ja se tuntuu aina yhtä syvälle sydämeen.

sunnuntai 19. toukokuuta 2013

MELODY SAI MYÖS UUDET SUKAT...

Tänään on sunnuntai ja jo 19. päivä toukokuuta ja on myös Helluntai. Asteita taitaapi olla +24 paikkeilla ja kuuma on täällä sisälläkin köllötellä. Aurinko on paistanut koko päivän, vaan nyt pilvet enteilevät jo ennustettua sadetta kuin myös ukkosta. No, sadehan tekee hyvää luonnolle ja luonto kiittää ja viheriöi.

Minulla on ollut hieman vaikeuksia tämän sydämeni kanssa, kun verenpainemittarimme ilmoittaa sydänrytmihäiriötä aika useinkin. No, sehän ei kait ole vaarallista! Mutta tässä päivänä muutamana taaksepäin minä otin kävelysauvani ja porhalsin tuolla raitilla tuhatta ja sataa pököttäen. Mahtoi ihmisillä olla hauskaa, kun painelin ja rakkaani kulki tuolilla vierelläni ja oli varuillaan, milloin kaatuan. Mutta niin vaan pököttelin noin 1000 metriä eli kilometrin. Mutta siihen sekin ura uurtui, sillä nyt on käsivarret niin kipiät siitä jännityksestä, kun kylmiltään tuolista porhalsin noinkin pitkän matkan. Nyt sitten taas vain lepäilen ja kaipailen Espanjaan.

Mutta kyllähän minä kutasin Melodylle uudet sukatkin ja seuraavaksi pitäisi kutoa mamelukit.

Nyt kuitenkin toivottelen teille kaikille oikein heleätä Helluntaita!

 Ihanan suloinen Melody sai uudet sukat...
 ...sukat, jotka sopivat myös mekkoon...
...ja Melody on tyytyväinen.

keskiviikko 15. toukokuuta 2013

MELODY SAI UUDEN MEKON...

Tänään on keskiviikko ja 15. päivä toukokuuta. Taivas on niin sees...eli taivas on siniharmaa ja pilvien peitossa nukkuu vielä aurinkokin.

Minä tässä yhtenä päivänä aloitin käsitöiden tekemisen jälleen sitten Espanjasta tulon jälkeen. Ensin tein vaaleanpunaiset sukat melodylle, kun ajattelinkin vain helppoa työtä. Sitten päähäni ponnahti ajatus, että tekisin Melodylle mekon, jonka soveltaisin tuon virkatun mekon sijaan kutoen. No, aloitin ylhäältä ensin toki mittausten kera. Ja aika kivastihan se onnistuikin eli yli odotukseni. Malli eteni sitä mukaan, kun sitä kudoin. Ylhäältä alaspäin on niin paljon helpompaa kutoa ja samalla tavalla tein myös hihat.

Mutta tänään vietämme juhlapäivää ja nautimme yhdessäolostamme kera kahveen ja kakun. Onnea kaikille tänään juhlapäivää viettäville! 

Nyt toivottelen teille kaikille oikein ihanaa kesäpäivän jatkoa!

Ensin oli suloinen Melody, joka sai sukat...
 ...pienet, vaaleanpunaiset sukat...
 ...mutta sitten kutasin...kudoin siis mekon...vielä ilman hihoja...
 ...ja sitten kudoin hihat ja virkkasin nauhat ja päättelin ja viimeistelin...
 ...helmakin on sopivan levyinen...100 cm ja 160 silmukkaa...
 ...mutta herttainen Tytteli sai aika onnistuneen mekon...
...ja nyt vaan soveltamaan tätä mallia muillekin nukeilleni.

maanantai 13. toukokuuta 2013

MIKÄ TÄMÄ ON?

Nytpä en kerrokaan enempää, vaan kysymys kuuluu, että: mikä tämä on? Arvaakohan kukaan!?


Mielenkiintoisia arvailuja vaan esille!

lauantai 11. toukokuuta 2013

OIKEIN IHANAA ÄITIENPÄIVÄÄ KAIKILLE ÄIDEILLE, ISOÄIDEILLE SEKÄ KAIKILLE ÄIDIN ASEMAA HOITAVILLE

Tänään on lauantai ja 11. päivä toukokuuta. Aurinko paistaa siniseltä taivaalta valkoisten pumpulipilvien leijaillessa vienosti eteenpäin vienon tuulen antaessa niille vauhtia.

Näin ne päivät ja vuodet vierivät eteenpäin kuin kivi kalliolta. Joka päivä toivoo, että näkisi taas seuraavan päivän auringon paistavan. Mutta elämämme ei ole meidän käsissä, vaan vahvempien voimien turvallisissa käsissä.

Eilen pistäydyimme Sittarissa, kun tuli pieneen mieleeni, että jospa kokeilisin kävelysauvoja, kun entiset ovat kadonneet jonnekin ehkäpä muutossa. Niinpä sitten sieltä saimmekin hyvin sopivat sauvat asiantuntevan myyjän esittelemänä. Täällä Väinönlinnassa sitten hiippailen sauvoilla huoneesta toiseen, sillä täällä on tilaa hiippailla. Tarkoitukseni on saada itseni parempaan kuntoon, kun ei lääkäri siihen anna mitään toivoa. Minullehan sanottiin jo vuosia sitten, että "kun ikääkin on jo noin paljon, niin ei kuntoutus auta." Että kivalta tuntui ja kiitosta vaan, mutta eteenpäin menen joka päivä ja kuntoututan itse itseni. En ole vieläkään vielä 70 vuotiaskaan, joten mielestäni en ole mikään ikäloppu. Ja kun syksyllä lähdemme taas Espanjan auringon alle, niin siellä on hieno kanaali, jonka reunoilla on hyvä kävellä ja hengittää raikasta ja terveellistä ilmaa keuhkoihinsa. Ja kun sauvakävelyyn lisää vielä langattomien kuulokkeiden mp3:lla soitetun musiikin, niin jopas jalka nouseekin vaikka tangon tai valssin tahtiin, jos ei nyt ihan jenkan ja polkan.

Mutta tällaista tällä kertaa ja nyt toivottelen teille kaikille, kuten otsikossakin mainitsin, äideille, isoäideille sekä äidin asemaa hoitaville oikein ihanaa Äitienpäivää!



torstai 9. toukokuuta 2013

AURINKOISTA HELATORSTAITA KAIKILLE

Tänään on torstai, Helatorstai, ja 9. päivä toukokuuta. Taivas on pilvessä ja on sadellutkin, vaikka nyt ei kuulu mitään ropinaa, joten jos vaikka olisi sade jo lakannut. Lämmintä on ainakin luvattu ja sen toteutumisen näkee sitten vasta kun ilta koittaa.

Mutta me juhlimme tänään rakkaani nimipäiviä kahveen ja herkullisen kakun kera.


Paljon onnea vaan, paljon onnea vaan, paljon onnea, Timo, paljon onnea vaan!

Näin siis tämä päivä kuluu juhlinnalla ja oleskelulla nauttien hiljaisuudesta ja musiikista.

Mutta minullakin on aihetta juhlia, sillä sain eilen tällaiset ihanuudet:

Nämä ovat aivan mahtavat stereokuulokkeet, jossa on myös mp3 soitin ja kaikkea muutakin ylellisyyttä, kun vaan oppisin vielä kaikkea käyttämäänkin. Mutta jonain päivänä sitten...

Ja jalat ovat edelleenkin pahan näköiset, vaikkakin suurempi kutina on jäänyt pois. No, haavakin vuotaa ja kun sitäkin suihkuttelen ja laitan antibioottivoidetta, niin eiköhän sekin ala pian parantua ainakin joksikin aikaa taas.

Mutta luin juuri Iltasanomista, että tästä kesästä tulee kaikkien aikojen hyttyskesä. No, se tarkoittanee sitä, että meikämammalla ei ole mitään asiaa pistää nokkaansa ulos tai muutoin helikopterilentäjät hyökkäävät kimppuuni ja imevät kaiken veren minusta pois, hyiiii. Siispä toivonkin jo, että olisi syksy ja pääsisimme pois kaikesta pahasta siitepölyt mukaan lukien.

Mutta nyt toivottelen teille kaikille oikein ihanaa Helatorstai päivän jatkoa!

maanantai 6. toukokuuta 2013

AURINKO PAISTAA JA SUVITUULIKIN JO SOI

Tänään on maanantai ja jo 6. päivä toukokuuta. Aurinko on paistanut koko päivän asteiden ollessa +13. Niin ne päivät vain hurahtavat ohitsemme ja pian koittaa taas syksy. Mutta toki ensin tulee kunnon kesä ja kärpäset eli pistiäiset. Nyt on parhaillaan siitepölyaika eli koivu taitaa jo pölyttää aika lailla ja sen ainakin minä tunnen. Mutta kova kaipaus on Espanjan auringon alle ja sinnehän me taas pääsemmekin. Haaveet muuttuvat pikku hiljaa suunnitelmiksi ja suunnitelmien on tapana myös toteutua.

Minä laitan kahdesti päivässä Natusania jalkoihin ja olo on jo paljon helpompi, vaikka punaiset jäljet kertovatkin karua totuutta. Mutta onneksi Natusan on auttanut myös kutinaan, sillä kortisoni pitoiset voiteet, joita niitäkin tuli kokeiltua, vain pahensivat tilannetta. Siis tämän kohdalla olen jo voiton puolella! Mutta...mutta ...haava on vihotellut jo muutaman päivän ja tänään se sitten pisti ilon irti ja alkoi vuotamisen. No, vuotoa on viimeksi ollut joulun aikaan, joten ihan hyvä sekin on, kun nyt meni näinkin kauan aikaa. Yleensähän kaikki vaikeudet ja sairaudet tulevat yhtä aikaa, mutta hyvä puoli on se, että nehän parantuvatkin sitten yhtäaikaa. Sitten saa taas olla rauhassa pitemmänkin aikaa.

Minä jo tapailin hieman hanurillakin joitain kappaleita ja totesin, että eipä tuo vähäinenkään soittotaito ole ruostunut, vaikken ole soittanutkaan pitkään aikaan.

Käsitöitä en oikein ole jaksanut tehdä, kun pulssini lyö 92...106 ja verenpainekin on ollut koholla. Mutta muutamia kerroksia olen kutonut omaa tunikaani, jotta saisin sen joskus valmiiksi. Kudon nyt toista hihaa pyöröllä ja hitaalta sekin tuntuu, kun ei oikein jaksa.

Sitten laitoimme olohuoneenkin uuteen uskoon jälleen ja jotkut huonekalut vaihtoivat taas paikkojaan. No, vaihtelu virkistää!

Mutta nyt toivottelen teille kaikille oikein ihanaa ja aurinkoista viikon jatkoa!

 Olohuoneemme...
 ...sai uudet verhot Espanjasta...
 ...jotka sopivat oikein hyvin...
...ja tämäkin porukka on erittäin tyytyväinen.

lauantai 4. toukokuuta 2013

SAANKO ESITELLÄ: JALKATERÄNI NYT...

Kuvat kertokoot enemmän kuin tuhat sanaa, paitsi että on myös kova kutina jaloissani. Laitan lääkärini määräyksestä Natusania, joka vie todellakin kutinan pois. Mutta parantuukohan jalkani koskaan entiselleen? Se jää nähtäväksi!

Vasen jalkateräni...

...ja oikea jalkateräni...silmäteräni...hohhoijaaaa!


perjantai 3. toukokuuta 2013

PÄIVITYS TOISAALLA...

Päivitän nyt täällä ja samalla herätän henkiin vanhinta blogiani, joka on minulle yhä hyvin rakas:

Helena-ajatelmia

LOKAKUU LÄHENEE JO LOPPUA

Tänään on keskiviikko ja 25. päivä lokakuuta. Sää näyttää hyvin kolealta ja tuulee kovin ja luvassa on luntakin. Oikein lupsakkaa lokaku...