22.2.2018

22.2.2018

keskiviikko 13. lokakuuta 2010

Vielä viimeisillä voimillani...

Tänään on keskiviikko ja 13. päivä lokakuuta. Aurinko on paistanut koko päivän ja ikkunasta katsoen näyttää hyvin kauniilta syksyiseltä säältä.  Asteita näyttää olevan vain +7 ja kylmä tuuli pohjoisesta puhaltelee ja liekö ennustaa jo lunta tännekin kulmalle.

Tänään on myös suuri päivä koko maailmassa, kun Chilen kaivokseen loukkuun jääneet miehet pelastetaan ylös maan pinnalle rakkaittensa luokse. Sitä itsekin seurailen ja rukoilen, että kaikki menisi hyvin. Jumala olkoon kanssanne, niin kaivosmiesten kuin heidän rakkaittensakin!

No, olen minä jotain saanut aikaseksikin, vaikka en nyt kovin paljon. Mutta otsikkoon vedoten kerronpa, mitä minulle kävi!
No, menin tyttäreni luokse toiseen kerrokseen hissillä ja silloin jo tuntui kuin hissi olisi hieman vapissut. No, pääsin kuitenkin tyttäreni luokse. Siellä hän ompeli ja minä sitten neuvoin häntä, missä tarvi apuani. Mutta kun läksin yläkertaan ja painoin hissiä, niin sehän vain lonksasi pohjakerroksessa. Eli eihän siinä auttanut muu kuin lähteä tallustelemaan kohti 7. kerrosta. No, onneksi rakas tyttäreni soitti rakkaalleni ja pyysi häntä tulemaan vastaan rappusissa, kun hissi oli epäkunnossa. Ja hän tuli! No, siinä sitten kaksin käsin vedin itseäni vielä viimeisillä voimillani ylös rapppusia. Sydämeni hakkasi ja huohotin ja janotti ja jalat ei enää pitäneet alla. Mutta minähän selvisin!! Kiitos Taivaan Isälle, että selvisin rappusia ylös 7. kerrokseen!

Mutta se mitä olen saanut aikaseksi, niin sen voitte lukea täältä:
http://helenanelama.blogspot.com/


Tällaisen nutun, myssyn ja sukat olen tehnyt ja huomenna ne lähtevät matkaan eteläiseen Suomeen.

Nyt toivottelen teille kaikille oikein leppoisaa päivän jatkoa ja pitäkää itsestänne huolta!

13 kommenttia:

  1. Aamusta asti on meilläkin seurattu Chlen kaivosmiesten ihmisten ilmoille tuloa ja varmasti ainutlaatunen tapahtuma.
    Olen monesti ajatuksissani miettinyt mitenkä yleensä korkeissa kerrostaloissa ihmiset sitten pärjää kun hissi menee rikki ja korjaushan voi kestää useammankin päivän.Minä en varmaankaan uskaltaisi asua kuin korkeintaan kolmannessa kerroksessa mieluummin ensimmäisessä.
    Ihana setti vauvalle.

    VastaaPoista
  2. Ihana vauvan setti! On meilläkin seurattu Chilen
    kaivosmiesten tuloa ihmisten ilmoille,kyllä pitää vain toivoa,että kaikki saadaan kaivoksesta pois!

    VastaaPoista
  3. Kiitos, kiitos kommenteistanne Tarikka ja vesimiesneuloo!Juu, näinhän se on, että kun asuu täällä korkeuksissa, niin on hyviä ja huonoja puolia. Toivottavasti Chilen kaivosmiehet pääsevät pian rakkaittensa luokse! Mukavaa päivän jatkoa!

    VastaaPoista
  4. Oijoi, onpas nätti setti ♥. Hengessä mukana myös kaivosmiesten pelastusoperaatiossa.

    Kuinkahan moni ymmärtää olla hyvillään, että pääsee kipuamaan rappusia ylös, onneksi sait myös apua...

    VastaaPoista
  5. Ihana kertomus kiipeämisestäsi. Mulle tuli mieleen, että olet kyllä yhtä urhea, kuin ne kaivosmiehet.
    Ymmärrän, kun jalat eivät kanna. Itselläni on ...mutta se ei kuulu tähän asiaan.
    Ihana, kun olet trvallisesti kotona :)
    tuksu

    VastaaPoista
  6. Kiitos, kiitos kommentistasi Neferi! Näinhän se on, että aina ei muista miten paljon terveys merkitsee. Minä pääsin ylös, vaan huhhuh, oli se vaan raskasta. Mutta kaikki hyvin taas! Oikein mukavaa illan jatkoa sinne teille!

    VastaaPoista
  7. Kiitos, kiitos kommentistasi tuksu! Olen juu nyt kotona jälleen ja Tiikerikakkukin maistui kahveen kera hyvältä. Leppoisaa illan jatkoa sinne teille!

    VastaaPoista
  8. CNN on meilläkin pyörinyt ja olemme jännittäneet ja rukoilleet onnistumista. Hyvinhän tuo onneksi näyttää sujuvan.
    Kylläpäs sinulla olikin pitkä taival kotiin, kun hissi "kenkkuili".
    Ihania sinun neuleet, niin söpö setti.
    Leppoisaa iltaa teille molemmille.

    VastaaPoista
  9. Kiitos, kiitos kommentistasi Hilkka! Juu, toivottavasti kaikki sujuu Chilessä nyt hyvin.Juupajuu, hissi kenkkuili, mutta minä tyttö "porhalsin" ylös 2. kerroksesta 7. kerrokseen rappuja pitkin ja käsilläni vetäen. Mutta ka, minähän pääsin kotiin! Leppoisaa illan jatkoa myös sinne teille!

    VastaaPoista
  10. Kaivosmiesten nostoa seuramsimme töissä samanmoisella jännityksellä kuin aikanaan ensimmäisiä askelia kuussa.
    Juu-u porraskävely on hyvää jumppaa, mutta hissi pisti turhan suuren vastuksen het' kerralla. Hieno suoritus!
    Lutunen vauvan setti.
    Viihtyisää ehtoota!

    VastaaPoista
  11. Kiitos kommentistasi Tarina! Juupajuu, tuli minunkin mieleeni se ensimmäinen kuukävely, kun piti nousta katsomaan aikaisin aamusella. Onneksi kaivosmiehet pääsivät rakkaittensa luokse hyvin. Niinpä, ajattelinkin, että jospa minä alankin jumppaamaan näitä koipiani ja menen joitakin kerroksia kävellen ja osan hissillä sekä alas että ylös. Leppoisaa illan jatkoa! Kusti lähti jo polkemaan vauvan settiä eteläiseen Suomeen!

    VastaaPoista
  12. Täälläkin katottiin se Chilen kaivosmiesten juttu ja hyvin selvisivät onneksi,on sinulla sitten ihana mies,kun tulee auttamaan sinua,niin se pittää ollakin,jos tarvii,apu on lähellä.Oih,miten kauniit vaatteet olet tehnyt,söpöt sukat ja kaunis pusero,ihania.Mukavaa viikonloppua teille sinne ystäväni!

    VastaaPoista
  13. Kiitos, kiitos ihanasta kommentistasi ihana ystäväni, Tansku!Mukavaa viikonloppua sinne teille!

    VastaaPoista

VIIMEINKIN PÄÄSEN TÄNNEKIN BLOGIINI

Tänään on sunnuntai ja 22.11.2020. Aurinko laskee ja tulee hämärää. Olen onnellinen, kun pääsen tänne blogeihini pitkästä aikaa. Kirjoitan t...