tiistai 31. toukokuuta 2011

MITÄ MINÄ TEKISIN.. .VOIVOI, MITÄ TEKISIN...

Tänään on tiistai ja 31. päivä toukokuuta. Ihanaa, nyt on jo toukokuun  viimeinen päivä. Silloin ennen vanhaan koulut loppuivat aina toukokuun viimeisenä päivänä ja alkoivat syyskuun 1. päivänä. Mutta tosin silloin olimmekin koulussa myös lauantaisin. Oi, niitä aikoja!
Aamulla varhain se aurinko nousi, kun minä unestani heräsin...Asteita on nyt jo +19 ja on luvattu jopa +22 astetta, joten taitaa se kesä vasta alkaa, joten nauttikaamme lämpimistä päivistä.


Eilen sain ne pupusukat valmiiksi ja ovat jo jalassakin, sillä aina uudet sukat lämmittävät paremmin kuin monen vuoden vanhat. Onneksi täällä sisällä ei tunnu ollenkaan, että ulkona olisi niinkin lämmintä. Täällä on oikein hyvä olla ja hyvä hengittää, jotta ei ole liian kuuma. Mutta tänään pappa pesi kaikki ikkunat ja nythän niistä näkee taas kaunista luontoa ympärillämme, kun ikkunat loistavat puhtauttaan. Kiitos rakkaani!


Nyt on pääni aivan tyhjä, kun en tiedä, mitä alkaisin tekemään vai paikkailenko vain noita vanhoja keskeneräisiä...iiik...villatakkeja...hihihii. Kunpa muistaisin, että missä se yksi sininen villatakkini edes olisi. Mutta kun olemme siirtäneet käsitöitäni paikasta toiseen, niin eihän vanhan päähän jää mitään tietoa, että missä se nyt sattuisi olemaan. Enkä voi ottaa kaikkia lankoja esille ja kumota lattialle, kuin silloin ennen, koska nyt on lankahiiri, joka nappaa lankakerän heti hampaisiinsa ja juoksee tiehensä. Hän on myös kiinnostunut langoista, hehhehee.
Voi, Äiti, mitä tekisin ja mistä alkaisin? Minun pitäisi nähdä kokonaisuus, jossa kaikki...siis kaikki lankani olisivat sikin sokin lattialla...tai no, sängyn päälläkin voisi olla...sinne ei lankahiiri pääsisikään, jeee. Minun pitäisi siis järjestää aivan kaikki langat uudestaan uuteen järjestykseen...huhhuh...siinä olisikin hommaa. Jaahas, arvatkaapas kenelle siitä olisi hommaa! No, tietenkin rakkaalleni, joka auttaa minua kaikessa...ihan kaikessa. Minun tarvii vain olla taiteellinen johtaja, joka sanoo, mitä hän tekee...ja kaikki hoituu...jopa kaalilaatikko ja pannukakku...ym. No, onhan hän ollut minun opissani jo yli 10 vuotta ja aika on näköjään tehnyt tehtävänsä. Joskus pitää muistuttaa häntä sanomalla, että "mitä olisikaan elämäsi ilman minua" ja vastauksen saan aina saman "ei mitään!"


No, mutta nyt lopetan nämä muistelemiseni tähän ja toivotan teille kaikille oikein leppoisaa tiistai päivän jatkoa ja pitäkää toisistanne hyvää huolta!

maanantai 30. toukokuuta 2011

MAANANTAINA MAKOILLAAN...

Tänään on maanantai ja 30. päivä toukokuuta. Aamusta asti on sadellut vettä ja asteita on ollut +9 astetta. Tällä hetkellä ei sada, mutta ei oikein paistakaan. Asteita on nyt jo +13 ja huomiseksi on luvassa jo paljon lämpöisempää säätä. Siispä kestämme sateet ja tuulet, kun tiedämme, että sää lämpenee ja oikea kesä koittaa.


Minä olen ahkerasti kilkutellut pupusukkieni kanssa ja sain kuin sainkin ne vihdoinkin valmiiksi. Mutta lankojen päättämisessä menikin sitten aikaa, vaan onhan tätä aikaa vaikka toisille jakaa. Olen aika tyytyväinen näihin pupusukkiini, kun luulin todellakin, että en osaisi enää kutoa kuvioita. Mutta siinähän ne tulivat kuin itsestään.
              Tässä on pupusukkani, joiden varret ovat polviini asti...

                                 ...teriin laitoin myös pieniä raitoja...

                                     ...tämän kauniin jalkalampun alla minä niitä kudoin...
                        ...ja tämä on kuvattu ikkunasta ja on vaahtera.


Mutta nyt toivottelen teille oikein mukavaa maanantain jatkoa ja pitäkää itsestänne huolta!

sunnuntai 29. toukokuuta 2011

SUNNUNTAINA SUUKOTELLAAN... SOITELLAAN...

Tänään on sunnuntai ja 29. päivä toukokuuta. Hahhaaa, toukokuu loppuukin pian ja niin loppuu lapsilla koulutkin, ihanaa. Päivä on jälleen pilvinen, sateinen, tuulinen ja kolea ja asteita on vain +11. Mutta ajatelkaa, rakkaat ystävät, lämmin kesä on vasta edessäpäin!


Tänään pieneen mieleeni juolahti tai pulpahti muistot vanhasta videokamerasta, joka palveli meitä 7 vuotta erittäin hyvin. No, sitten vain yhtäkkiä siitä ei tullutkaan ääntä. Veimme korjaajalle, joka totesi, että kovaääninen on rikki eikä sille mahda mittään. No, olemme sitä säilyttäneet erityisen hyvin omassa laukussaan kaikki nämä vuodet. Nyt rakkaani otti sen esille minun houkutuksestani. Olenko minä joku houkutuslintu vai? Ja nythän onnistui sen kasetin katseleminen ja sieltä kuuluikin hyvin. Miten voi olla mahdollista? No, elämässähän on kaikki mahdollista! Kohta, kun pappa ja Siru tulevat lenkiltä, niin me yhdistämme, ylös hyvin kirjoitetulla ohjeella, tuon vanhan kameran tänne koneelleni. Sitten me tovin jännitämme, että meneekö se vai eikö mene! Ja jos kaikki menee niinkuin aivoni ajattelevi, niin saatte nähdä tosi mukavia nauhoja. Se on nääs niin, että minun aivoni ajattelevi ja rakkaani tekee työt. Helppoa vai mitä!


Ja arvatkaas vielä mitä!? Minuun on iskenyt joku tauti! No, lainasimme autoa reissuun ja sillä matkalla se iski ja pahasti! No, se on se kuume...kuume...fever...siis autokuume on kuin huume! En tiedä, miten päin olisin, kun haluaisin lähteä reissuun vaikka joka päivä ja joka hetki, siis minä istun siinä ajajan ohjaajan paikalla...siis pappa ohjaa...ja minä sanon miten mennään...vai miten se nyt olikaan! Eli me siis ajamme yhdessä...käymme yhdessä ain, käymme aina rinnakkain...Ja nyt piakkoin on tiedossa taas reissu, mutta nyt suunta on vaihtunut, sillä menemme kohti itäistä Suomea.


Ja kyllä se minun pupusukkanikin edistyy vielä, kunhan saamme ensin tämän tekniikan toimimaan. Tämä nääs kiinnostaa erittäin paljon minua! Eilen pappa teki rahkapannukakkua ihan ite (=itse) ja tosi hyvä tulikin, joten saa tehdä toistekin.


Mutta nyt toivottelen teille kaikille oikein leppoisaa sunnuntaita ja nauttikaa pienistäkin asioista! Ja muistakaa: HYMY EI MAKSA MITÄÄN, MUTTA ANTAA PALJON!
                   Tässä  soittelemme valsseja...
                                  ...vakavasti keskittyen...
 ..mutta sitten tapahtui jotain...joka sai molemmat remahtamaan iloiseen nauruun...
                           ...ja josta ei meinannut tulla loppua...
                               ...mutta onneksi osaamme vakavoituakin...
                      ...ainakin hetkeksi.

lauantai 28. toukokuuta 2011

LAUANTAINA LAULESKELLAAN...

Tänään on lauantai ja 28. päivä toukokuuta. Päivä on pilvinen, sateinen ja kolea, sillä asteita on vain +12. Mutta viikon kuluttua on luvassa aurinkoa ja lämmintä. Ehkäpä se kesä silloin alkaa!


Olen ahkerasti kutonut ja kutonut...ja kutonut. Tosin minun oma pupusukkani on vielä kesken eli toinen on valmis, mutta toinen vasta kantapäässä asti. Syy moiseen selittyy sillä lailla, että koska papalla sukat hajoavat alta aikayksikön, niin otin yhdet sukat ja leikkasin terän pois, poimin silmukat puikoille ja kutoa kilkuttelin uudet terät ja varttakin hieman lisäsin ylöspäin. Vasta tänään pääsen jatkamaan omia sukkiani, jotta nekin saisin pian valmiiksi. Mutta tämä terittäminen se vasta mukavaa hommaa onkin, kun ei tarvitse kutoa kuin terät, kun varsi on pitkä ja ehjä. Siinä nääs pääsee helpommalla.


Tässä päivänä muutamana pappa valmisti ihan ite(=itse) kaalilaatikkoa ja voi että olikin hyvää. Minun ei tarvinnut enää neuvoa missään kohtaan, vaan ohjeen mukaan hän sen teki. Tänään tehdään pitkästä pitkästä aikaa rahkapannukakkua. Sitä tein silloin vuonna 2000, kun pappa lensi joka ikinen perjantai luokseni ja tein pannaria joka viikko. Niin, hän lensi Oulusta Helsinkiin joka viikko. Voi, noita aikoja! Onpa ajat muuttuneet ja pappa ja mummikin jo vanhentuneet. Ja kun jalat pettää ja järki jättää, niin siinä vasta hauskuutta riittää. Siis, huumorilla eteenpäin!
Mutta eteenpäin mennään kuin mummo lumessa! Onneksi on näitä lapsia ja lapsenlapsia, jotka tuovat sitä iloa elämäämme. Ja onhan meillä tämä suloinen Sirukin, joka vartioi mummia hyvin tiiviisti. Hän on myös mummin kulta!
           Tällaiset vanhat sukat teritin uudella seiskaveikan vihreällä...
                                      ...ja jatkoin varresta ylöspäinkin resoria hieman...

                             ...tässähän tämä ihana nallelaatikosto ja lankakori...
                            ...ja nyt on Tiina yksin, sunfralilalilei, sunfrallallei...
                                ...tällaisen kellon saimme eräältä poismuuttajalta...
                                     ...ja Heidi istuu Nallensa kanssa omalla paikallaan...
               ...ja tässä rakkaan tyttäreni huovuttama sydän...


Niin, nyt on Tiina yksin, kun Miina muutti tyttäreni luokse, josta tyttäreni oli ikionnellinen.


Mutta nyt toivottelen teille kaikille oikein rattoisaa lauantaita sateesta huolimatta. Minä siirryn omaan tuoliini kutomaan pupusukkiani. Pappa lähti kauppaan ja lupasi tuoda jäätelöä ja Marabouta, njam, maiskista vaan. Kyllä minulla on kultainen rakas ja lapsilla kultainen pappa!

torstai 26. toukokuuta 2011

TORSTAINA TOIVOTAAN...

Tänään on torstai ja jo 26. päivä toukokuuta. Pian tämäkin kuukausi vaihtuu jo kesäkuuksi ja vastahan tämä toukokuukin vaihtui. Minne nämä päivät oikein katoavat? Asteita on tällä hetkellä +9, mutta luvassa on +14 astetta. Aurinko paistaa lähes pilvettömältä taivaalta, mutta kolealta siellä tuntuu.


Eilinen päivä tuli ja meni ja muistelin tiistaipäivää ja vierailuani rakkaan tyttäreni luona. Kävin eilen myös lääkärissä ja ensi viikolla sitten kokeisiin. Särky on aika kova sekä jaloissani että käsissä, joten epäilyksiä on monenmoisia. No, kaikki selviää aikanaan ja jokaisesta hetkestä minä nautin. Eilen leikkasin papan sukista risat terät pois ja teritin ne uudestaan ja pian on ainakin toinen sukka valmis. Kunhan saan nyt nämä omat ja papan sukat tehtyä, niin pitänee miettiä jotain muuta käsityötä sitten taas, jotta ei aina sukkia. Toki lupauduin kutomaan sukkia ensi talveksi, mutta siihen on vielä aikaa ainakin 3 kuukautta.


Mutta nyt tovottelen teille kaikille, rakkaat lukijat, oikein mukavaa päivän jatkoa koleudesta huolimatta ja kyllä se lämmin kesäkin vielä tulee!
                               Tässä sain kuvattua Murun silmät...
                        ...ja tässä on prinsessa Muru

keskiviikko 25. toukokuuta 2011

TERVEISIÄ REISSUSTA

Tänään on keskiviikko ja 25. päivä toukokuuta. Taivas on pilvinen ja asteita on +10. Ilma on raikas ja kolea.


Eilen olimme reissussa ja oli todellakin aivan ihana päivä. Päivä oli niin ihana, että suunniteltu aikataulummekaan ei pitänyt paikkaansa kotiin tulo matkalla. Päämääräämme saavuimme aikataulun mukaisesti, mutta sieltä ei vaan malttanut lähteä pois. Kunpa olisin voinut jäädä sinne! No, sydämessäni olen siellä, vaikka todellisuudessa olenkin täällä.
video
Tästä siis kaikki alkoi ja kuvauksia riitti matkamme varrelta aika monta. Mennessämme taivas oli sininen ja aurinko paistoi.Mutta kun saavuimme päämääräämme, niin siellä alkoikin satamaan eikä meillä ollut mukana Sirulle sadeviittaa, koska säätiedotus lupasi poutaa.


Mutta aika meni nopiasti ja joimme kakkukahvit ja virkkasimme amigurumeja minikeristä, joita hänelle lähetin. Sitten kävimme vielä yhdessä kaupassa ja se oli todellakin laatuaikaa, jota saimme pitkästä aikaa viettää yhdessä. Mutta sinne palaan uudestaan ja uudestaan vielä monen monta kertaa.
video
Näiden pikku videoiden myötä, toivotan teille kaikille oikein leppoisaa päivän jatkoa!

maanantai 23. toukokuuta 2011

HYVÄÄ HUOMENTA KAIKKI - HYVIN PYYHKII...

Tänään on maanantai ja uusi viikko alkaa. Aurinko loistaa pilvettömältä taivaalta kuten usein kesällä. Asteita on +15 jo nyt, joten saas nähdä nouseeko lämpö. Mutta tästä se tämäkin päivä taas alkaa.


Eilen kokeilin tuota jalkojenhierontalaitetta ja todellakin hyväksi sen havaitsin. Jaloissa alkoi veri kiertää suihkuna ja ne pysyivät myös lämpiminä. En tosin pitänyt kuin 5 minuuttia, mutta hyvä se oli sekin aika. Tänään pidänkin hieman kauemmin aikaa eli pikku hiljaa. Mutta vielä pitäisi hankkia sellainen niskanhierontalaite, shiatsu myös. No, sitten seuraavalla shoppailu kerralla.


Tänään siis menen kampaajalle ja nautin hänen käsittelystään. Huomenna on myös tiedossa kiva päivä, kun lähdemme kohti länsi Suomea aamulla varhain, kun aurinko nousee ja unestani herään...Ihanaa, mutta tänään saamme auton lainaksi ja sitten katsotaan, osaakos tuo pappa enää ajella autoa, hehheh. Kyllä hän sanoo, että osaa, mutta sekin nähdään tänään. Minä lähden mukaan hakemaan sitä autoa ja nappailen matkan varrelta sitten ihania maalaismaisemakuvia. Samoin aion ottaa kuvia myös huomenna matkamme varrelta.


Mutta nyt toivottelen teille kaikille, rakkaat ystävät, oikein ihanaa maanantaipäivän jatkoa ja turvallista alkavaa viikkoa!
                                         Tuomi kukkii ja tuoksuu...



Tällaista kauneutta me katselemme ikkunoistamme ja parvekkeeltamme.



lauantai 21. toukokuuta 2011

KIVAA, KIVAA, KUN ON KIVAA...KIVA PÄIVÄ LAUANTAI...

Tänään on lauantai ja 21. päivä toukokuuta. Aurinko on jälleen hellinyt meitä kovan tuulen kera keinuttaen ja helmat hulmuttaen. Asteita on +17.


Me olimme tänään shoppailemassa, mutta nyt olikin suunta toinen. Ja voi, miten tämän mummin silmät suurenivat, kun näin sen ison liikkeen. Tarkoitus siis oli, että ostaisimme lapsenlapselleni koulun päättäjäisiin hyvän puvun. Ja kyllä tulikin niin söötti lapsonen, että huhhuh, taitaapi olla koko kylän komein kevätjuhlissa. Kun olimme vaatettaneet hänet, niin menimme syömään ja sieltä jouduimmekin isolle leluosastolle. Wau, mitä sieltä hyppäsikään syliini! Voi, jestas sentään! Lapsukaisetkin nauroivat, kun mummia ei paljon näkynyt kuorman takaa. Mutta hauskaa oli mummillakin!
Tällaista sieltä sitten hyppäsi syliini: Ihana saaliimme!
                            Nämä kaksi hyppäsi ensimmäisinä syliini...

                            ...sitten hyppäsi Hello Kitty...suloinen...

           ...ja sitten tämä suloisuus...tummaihoinen...kiharapää...
                           ...annoin hänelle nimeksi Josefiina...
                                      ...ja sitten rakkaani osti minulle vielä tällaisen jalkojenhierontalaitteen...aaah...miten ihanaaaa...
 Kiitos Sinulle, rakas, näistä kaikista lahjoista! 
Ja kiitos ihanasta päivästä, jonka sain viettää hyvän ystäväni, rakkaani ja lastenlasten kanssa!


Nyt lähden nauttimaan näistä lahjoistani ja tänään on Sirukin jo 7 kuukautta ja hän sai myös jäätelöä.


Mutta nyt toivottelen teille kaikille oikein leppoisaa viikonloppua!

perjantai 20. toukokuuta 2011

LIFE....

IHANAA...ELÄMÄ...IHANAA... IHANAA...ELÄMÄ...IHANAA...

Tänään on perjantai ja 20. päivä toukokuuta. Aurinko paistoi jo heti aamulla aikaisin ja asteita on nyt +17. No, aamulla luvattiin +20 ja nyt luvataan +18, joten nopiasti nuo säätiedot vaihtelevat.


Minä olen kutonut ahkerasti pupusukkia, jotta saisin ne pian valmiiksi. Mutta huomenna lähdemme shoppailemaan ja minä saan jotain tosi kivaa ja tärkeää. Eilen saimme sydänkäpysemme tänne yökylään ja aamulla herätin hänet kouluun. Hän oli hymyssäsuin heti aamutuimaan ja tuli tänne koulun päätyttyä. Mutta sitten hän lähti ajelemaan kohti kotiaan. Aina on kiva, kun lapsukaiset käyvät kylässä ja yökylässä. 


Me lähdemmekin tästä pian saunan lämpöön, hehhehe, joka norjistaa kipeitä ranteitani ja jalkojani. Mutta aina, kun vaan hiemankin on vapaata, niin kudon tai sitten jumitun tänne koneeni ääreen raapustamaan jotain tai keskustelemaan ystävieni kanssa jopa toiselle puolen maapalloa...hmmm...mitähän se meinaakaan...mitähän se meinaakaan...


Nyt toivotan teille, rakkaat ystävät, oikein leppoisaa ja aurinkoista viikonloppua ja nauttikaa elämästänne!

keskiviikko 18. toukokuuta 2011

IHANAA...IHANAA...ELÄMÄ ON IHANAA...

Tänään on keskiviikko ja 18. päivä toukokuuta. Asteita on tällä hetkellä vielä +14. Aurinko on välillä paistanut ja välillä se on mennyt pilven varjoon, mutta sadetta emme ole saaneet kuin viime yönä jonkin verran. Mutta tuomet kukkii ja linnut laulaa.


Tämä päivä on painunut jo iltaan ja se on mennyt aika hurjaa vauhtia. Mutta olen minä kutonut sukkaa ja syöttänyt Sirua ja olen pitänyt Sirua sylissäni, kun hän on nukkunut...ja ...ja olemme laittaneet paikkoja kuntoon kesää varten.


Mutta enpä tämän enempää täällä lörise, vaan kuvat kertokoot puolestani. Toivotan teille kaikille oikein leppoisaa illan jatkoa ja hyvää yötä!
Siru halusi välttämättä kuvaan, joten tässäpä hän...

...ja tässä on "ötökkäsaaliini"...vain osa...

...ja tällaista kuviosukkaa siis olen nyt kutomassa...
...tällainen taulu pääsi jo seinälle...
...ja tällaista vehmasta harjua katselemme ikkunoistamme.


Muita kuvia onkin sitten muissa blogeissani!

tiistai 17. toukokuuta 2011

RUUSUJA VAIKO ORVOKKEJA...

Tänään on tiistai ja 17. päivä toukokuuta. Sää on pilvinen ja puiden oksat heiluvat tuulessa jo näin aamulla. Asteita on +8, mutta päivällä on luvassa jopa +14 astetta. Kyllä se sää taas tästä lämpenee ja aurinko muistaa helliä meitäkin.


Pian eli kahden viikon kuluttua loppuvat koulut ja silloin kajahtaa kautta Suomen "Jo joutui armas aika ja suvi suloinen..." Tämä laulu on niin kaunis ihan jokaisena vuonna, kun se päättäjäisissä lauletaan. Ja kyllä se herkistää kovimmankin ihmisen sydämen. Mutta sitten alkaa kaikille koululaisille ja opiskelijoille vapaus ja voi nauttia kesästä, kuka kesätöitä tehden ja kuka vain nauttien vapaudesta. Minunkin vanhin lapsenlapseni menee lukioon ja kolme vuotta pitää vielä pakertaa lukiossa ja todellakin ahkeroida, jotta saa hyvän todistuksen jatko-opintoja varten. Kyllä tämä aika menee niin vauhdilla eteenpäin, jotta aivan kuin istuisi formulan kyydissä ja pitelisi hatusta kiinni, kun menee niin lujaa. Ei vanha meinaa perässä pysyä. Vastahan tuo lukion aloittavakin oli pieni vauva eli juuri MM-voiton vuonna ja nyt hän on jo lukiolainen. Miten nuo lapsenlapset kasvavatkin niin nopiasti ja saavat mumminkin jo kiinni ja olemme pian yhtä vanhoja! No, ainakin tuntuu siltä, että itse ei ole vanhettunut yhtään, vaan lapset ja lapsenlapset kasvavat. Mummi toivookin, että saisi elää lastenlastensa kanssa vielä monen monta onnellista vuotta!


Mutta eilen aloittelin uutta sukkaa, johon teen kuvion. No, siitä sitten taas enemmän, kun molemmat sukat ovat valmiita. Eihän sitä keskeneräistä sovi vielä näytellä, vai mitä!


Nyt hyppään omaan nojatuoliini ja otan kutimeni käteeni ja kilkuttelen puikkoja kilpaa, jotta pääsisin pian kuvioon asti. Mutta siihen asti toivotan teille kaikille oikein leppoisaa päivän jatkoa!
                                           Ruusuja Sinulle, joka ruusuja rakastat...
                     ...orvokkeja Sinulle, joka orvokkeja rakastat. Ole hyvä!

sunnuntai 15. toukokuuta 2011

AAMULLA VARHAIN KUN AURINKO NOUSI, KUN MINÄ UNESTANI HERÄSIN...

Tänään on sunnuntai ja 15. päivä toukokuuta. Asteita on tällä hetkellä +8, mutta päivällä on luvassa +12, joten koleaa vielä riittää. Aurinko ei paista, mutta tuuli ei enää ole niin kovaa ja koleaa kuin eilen.


Eilen saimme viettää iki-ihanan päivän maalla, maallempana, järven rannalla. Ja siellä tulemme viettämään vielä monen monta ihanaa päivää rakkaitteni kanssa yhdessä.
Komia kukkohan se siellä kiekui, jotta "kukkokiekuu...kukkokiekuu.."
Eilen oli vaan niin kova tuuli, että katsoin parhaimmaksi ottaa vain valokuvia ja nauhoitukset jätin toiseen kertaan.
Olihan siellä kanejakin, pieniä ja isoja ja aivan pieniä...suloisia kaikki...
...ja hanhia uiskenteli ja lepäili...
...ja tässä maisemassa silmä ja sydän lepää...
...ja samoin tässä...kaunista, vaikka olikin kova ja kylmä tuuli...
...ja siel tuulessa koivut sorjat soi...kaunista...koivuja...allergian aiheuttajia, mutta silti niin ihania...


Mutta nyt näiden ihanien, rakkaitten muistojeni myötä, toivotan teille kaikille oikein ihanaa sunnuntain jatkoa!


MUOKS! Käykääpä kurkkimassa täälläkin, ketä kiinnostaa:
http://paivatyhteenliittyy2.blogspot.com

OMA KOTI, PARAS KOTI

Tänään on lauantai ja 14. päivä lokakuuta. Päivä on ollut välillä kirkas ja välillä on tullut sadekuuroja. Oikein mukavaa joulun odotust...