torstai 30. kesäkuuta 2011

NO, VIHDOIN ONNISTUU PÄIVITTÄMINENKIN, JEEE...

Tänään on torstai ja 30. päivä kesäkuuta eli kesäkuun viimeinen päivä. Näin on taas yksi kuukausi vierähtänyt ohitsemme ihanine muistoineen. Asteita on +24, mutta huomenna on luvassa enemmän.


Näin on taas tämä päiväkin vierähtänyt yli iltapäivän. Olen järjestellyt blogieni ulkoasuja, kun en ole voinut näitä mitään päivitellä, kun vasta nyt. Tämä editori ei vaan toiminut, mutta nyt taas toimii ja se on hyvä se.


Eipähän tässä sen kummempaa ole tänäänkään tehty. No, pappa kulta paistoi ihania lettuja. Kyllä olivatkin hyviä, joten tekee taas toisenkin kerran. Mutta nyt ei onneksi palovaroitin alkanut huutaa, kuten teki viime kerralla. Pappa laittoi onneksi keittiön oven kiinni ja sieltä ikkunan auki, kun käry oli mitä melkoisin, mutta maukkaita lettuja silti tuli. Kiitos, rakkaani, makoisista letuista!


No, sitten tästä meidän vauvelista on tullut jo iso, iso tyttö, kun hänellä on alkanut ensimmäiset juoksu. Ja kyllä hän on paljon rauhoittunutkin, joten eiköhän me pian saada minun ihana nallelankalaatikostokin jo esille. Tuskinpa hän enää sitä jyrsii.


Mutta me olemme siis jo lähtökuopissamme maanantaiaamua varten, kun automme starttaa pihaltamme kohti pohjoista. Huomenna minulla on parturi eli kampaaja, joka saa leikata hiukseni millin pituisiksi, hehhehhee. Juu, näin on helpompi helteilläkin hoitaa hiuksia ja päänahkaa.


Mutta nyt toivottelen teille kaikille oikein leppoisaa päivän jatkoa ja mukavaa heinäkuun alkua!
Nyt näkyy toimivan myös kuvien laitto. Tekasin tämän yhtenä päivänä.

APUA! EN SAA PÄIVITETTYÄ! EDITORI EI TOIMI!

keskiviikko 29. kesäkuuta 2011

MITÄHÄN TÄSSÄ TEKISIN... KELLE LAULUN LUIKAUTTAISIN...

Tänään on keskiviikko ja jo 29. päivä kesäkuuta. Hui kauhistus, kun taas olemme jo loppukuussa. Nyt vaihtuu jo heinäkuu ja pian on elokuu ja alkaa taas syksy sateineen. Asteita on tänään +25 ja huomenna vieläkin enemmän. No, minä pysyttelen vaan täällä sisätiloissa, jossa on helpompi olla, kun ei aurinkokaan pääse tänne paistamaan, onneksi.


Mutta minä olen hieman pois tolaltani, kun sain kuulla, että koneessani on jokin iso vika. No, huomenna saamme tietää ehkäpä hieman enemmän, että mikä on vika ja paljonko tulee maksamaan. Uskon kuitenkin, että ammatti-ihmiset saavat tiedostot pelastettua, jotten niitä menettäisi. Niitä en missään nimessä haluaisi menettää. Ja mitä korjaus tulee maksamaan, niin pitänee miettiä, josko uusi kone tulisi edullisemmaksi hankkia. Ja niitähän saa jo nykyään aika halvallakin. Niin, ja mietin, että kannattaisikohan ottaa jo kolmas eli ihan uusi läppäri isommalla näytöllä, joka sitten kulkisi aina mukanamme, minne maailman kolkkaan milloinkin eksyisimme. No, mutta näihin tulee ratkaisu huomenna, joten enpä vaivaa päätäni tämän enempää.


Minun pitäisi korjata tuo käsityökin tuosta pöydältä pois jonnekin, mutta kun en jaksa...Mutta mitä alkaisin sitten tekemään? Pitäisiköhän minun alkaa viimeistellä nyt sitä Palma-nuttuani, jotta voisin sen sitten ottaa mukaani etelän matkallemme? Niinpä kai!


Siru on nyt yli 8 kuukautta ja minusta tuntuu, että hänellä on alkanut jo juoksut. Hän on kummasti rauhoittunut. Minua hän toki seuraa kuin hai laivaa joka paikkaan, siis ihan joka paikkaan. Hän välillä nukkuukin päivällä minun tuolini alla. Hän on mummin oma kulta ja vartija ja turva!


Mutta nyt tämä mummi toivottelee teille kaikille oikein leppoisaa päivän jatkoa ja muistakaa juoda paljon!




tiistai 28. kesäkuuta 2011

HELLETTÄ...HELLETTÄ... HELLETTÄ...

Tänään on maanantai ja 28. päivä kesäkuuta. Aurinko paistaa ja linnut laulaa ja hellettä riittää +22 astetta, mutta luvassa on tänään vielä +25 astetta ja tulevina päivinä vielä enemmän. Mutta täällä sisätiloissa on viileää ja turvallista olla vain ja lepäillä tulevaa reissua ajatellenkin. Majoitus on varattuna ja matkasuunnitelma tehty ja paussipaikatkin katsottuna, joten kunhan ensin pääsen perjantaina kampaajalleni ja saan hiukseni pois, niin sitten se matka voi alkaa. Kyllähän sitä jaksaa autossa istua, vaikka kyllä minäkin siinä vieressä ajan ja varmistan, jotta kuski huomaa kaiken. Minä olen tietty se neuvonantaja ja valokuvaaja, hm.


Mutta nyt on vielä 5 päivää täällä ja saan nauttia Sirun kanssa olemisesta. Siru on niin ihana, mutta hänestä kerronkin taas toisessa blogissani eli Sirun blogi, siispä tervetuloa myös sinne.


Nyt yritän näiden päivien aikana saada itseni edes jonkinlaiseen kuntoon, jotta jaksan lähteä reissuun ja minähän lähden vaikka kontaten. Mutta tuskinpa käsityötä ottaisin mukaani, kun ei ole sellaista eikä ole oikein kiva kutoa näin pienellä ajalla, jonka siellä olemme. Minä aion valokuvata paljon ja käymme rakkaani äidin haudalla. Koskaanhan ei tiedä, jaksaako sitä enää ensi kesänä ajella tuollaista matkaa 7-8 tuntia, joten se tehdään nyt. Mutta onneksi on pikkuläppäri mukana, joten voin katsella blogejanne ja antaa kommentteja ja jopa päivittää omiani. Ja näin kesällä on hyvä reissata autolla ja talvella sitten lentokoneella. Mutta siitä reissusta sitten enemmän joskus myöhemmin tai sitten toisessa blogissani eli täällä Helenan blogi, tervetuloa!


Nyt on vielä kirjoitettava tällä vanhalla koneellani, jossa siis on XP eikä kaikki aina toimi kuten windows7:ssa. Mutta vielä se päivä koittaa, että saan oman koneeni takaisin korjauksesta mitä siinä sitten lieneekin vikaa, kun ei jaksanut pyörittää ohjelmia enää.


Mutta tällä koneellani on paljon, no, joitakin kivoja kuviakin, joten nyt toivotan teille kaikille, jotka tänne piipahdatte, oikein leppoisia kesäpäiviä!






maanantai 27. kesäkuuta 2011

TÄMÄN PÄIVÄN SUUNNITELMIA

Tänään on maanantai ja 27. päivä kesäkuuta. Kesäkuu siis vaihtuu muutaman päivän päästä jo heinäkuuksi. Asteita on +19, mutta luvassa on +22 ja huomisesta lähtien hellettä. 

Minä harjoittelen nyt näillä lapioillani kirjoittamaan tällä vaaleanpunaisella miniläppärillämme. Syy moiseen on, että lähdemme reissuun ensi maanantaina. Reitti kulkee kohti Oulua ja yövymme Kempeleellä. Siru saa hyvän hoidon lastenlasten luona eikä tarvitse istua autossa 7-8 tuntia, vaan saa nauttia lasten ja muiden eläinten kanssa vapaana olemisesta muutamia päiviä.

Me laitoimme juuri valokuvia tännekin koneelle, ihan vain kokeeksi,jotta onnistuuko se kuvien laittaminen näin pieneen läppäriin. Ja onnistuihan se oikein hyvin! Nyt vain suunnitelmat todeksi siis ensi maanantaina ja läppäri kainaloon ja menox.

                                  Tällaiselta näyttää uusi kaunis kotikaupunkimme...
                                       ...täällä siis vierailimme eilen...


                                 ...näin kauniita valkovuokkoja oli vielä...

                                    ...ja sininen taivas ja pumpulipilviä...
                 ...näin kaunista löytyy Suomestakin.

Mutta nyt toivottelen täällä jo hymyssäsuin teille kaikille oikein leppoisaa päivän jatkoa ja mukavaa uutta viikkoa!

sunnuntai 26. kesäkuuta 2011

AURINGONPAISTEISTA SUNNUNTAITA KAIKILLE!

Tänään on sunnuntai ja 25. päivä kesäkuuta. Aurinko paistaa ja linnut laulavat ja suvituuli soi. Asteita on +17.


Juhannusjuhlat on juhlittu ja ainakin minulle jäi aivan iki-ihana muisto tästä juhannuksesta, jonka sain viettää rakkaitteni kanssa yhdessä peilityynen järven rannalla.


Nyt on voimani jo hieman palautuneet ja se kohtaus saattoikin olla astmakohtaus. No, olisihan minulla ollut lääkettäkin siihen, mutta kun en tajunnut sitä ottaa. No, ehkäpä ensi kerralla osaan ottaa tai sitten pappa muistaa antaa sitä minulle. Onhan minulla noita astmakohtauksia ollut tiheäänkin tahtiin jo toistakymmentä vuotta sitten, mutta ne vain ovat jääneet taka-alalle vuosiksi ja nyt sitten taas puhkesi pahempana. No, saattoipa olla laukaisijana navetan hajukin, jolloin jo paikan päällä jouduin ottamaan astmalääkettä. Silti rakastan eläimiä ja tulen aina pitämään niitä lähelläni ja suukottelemaan niitä. Tiedän, joo, en saisi, mutta kun vaan teen niin, en voi sille mitään. En vaan voi istua kädet ristissä ja pyörittää peukaloita kotona neljän seinän sisällä. Minähän haluan elää niin kauan kuin täällä maapallolla tramppaan näitä polkuja. Ja äsken otin rakkaan ystäväni neuvosta Ventolinea, joka on nyt auttanut hengitykseeni niin hyvin, että pappa ehdotti, että jospa lähtisimme katsomaan ja valokuvaamaan joutsenia. No, tokkiinsa, me lähdemme, sillä mummi on aina valmiina kuin Elmeri sotahan. Otan vaan astmalääkkeen mukaan ja sitten vaan neljälle pyörälle ja kaasupoljin pohjaan ja menox.


Mutta laitanpa tännekin ihania kuvia, joita aattona nappailin siellä maallempana oikealla maalla, jossa siis navetta tuoksuu kilpaa kukkien kanssa. Se se vasta on ihanaa maalaiselämää!


                   Tässähän olen minä, Oona ja Sirun äiti...
                                ...ja tässä olen vapaana Nonon kanssa...


      ...nyt mummi kaappasi Oonan syliinsä ja Nono-isän kainaloonsa...
                 ...ja tässä mummi halii Nonoa, joka siis on Sirun isä...
                    ...ja tässä suloinen Nono kesäkampauksessaan.


Voi, että jäin teitä kaipaamaan, mutta pääsenhän sinne teitäkin tapaamaan taas pian! Olette niin suloisia!Miten teitä rakastankaan!


Mutta nyt toivottelen teille kaikille oikein leppoisaa kesäsunnuntain viettoa kuka missäkin ja kuka milläkin tavoin sitä viettää!Nauttikaa elämänne jokaisesta pienestäkin hetkestä!

lauantai 25. kesäkuuta 2011

LEPPOISAA JUHANNUSPÄIVÄN JATKOA

Tänään on lauantai ja juhannuspäivä ja 25. päivä kesäkuuta. Eilen oli siis juhannusaatto, jonka saimme viettää aivan ihanassa säässä järven ollessa peilityyni. Tänään on ollut pilvistä ja sadettakin on ropissut taivaalta antaen kasveillekin hyvän kosteuden ensi viikon ennustettua hellettä varten.


Mutta juhannusaatto siis sujui ihanasti rakkaitteni parissa ja nauttien kesästä järven rannalla ja lasten riemuista. Lapset leikkivät nurmikolla polttopalloa ja sitä olikin kiva seurata näin vuosikymmenten jälkeen. Oli myös ihanaa seurata, miten energisiä nuoret ovat. Eihän sitä enää meinaa muistaakaan, että itsekin on ollut joskus nuori.


Tämä päivä on mennyt aikalailla levätessä, kun viime yönä minulla oli jonkinmoinen outo kohtaus, sairauskohtaus, joka sitten meni kuitenkin ajan kanssa ohitse. Heräsin nimittäin puoli kahden aikaan ja menin vessaan ja siellä tunsin taas huonoa oloa. Ajattelin, että nyt en lähde juoksemaan sänkyyn, koska en sinne kuitenkaan ehdi. Menin keittiöön istumaan ja huusin pappaa avukseni. Hän antoi minulle vettä ja laittoi ikkunan auki, jotta sain happea. Hengitys oli hyvinkin kiivasta ja olin aivan valkoinen, koska tunsin outoa kylmää hikeä. Mutta onneksi se meni sitten ajan kanssa ohitse, sillä eihän sitä apua olisi kuitenkaan mistään saanut näin juhannusyönä. Kaikki on kiinni ja taitaa olla koko kesän, joten apua ei tule mistään, jos sitä tarvisi. Mutta oma apu paras apu ja jos jotain olisi sattunutkin, niin se siitä. Mutta nyt on kaikki hyvin taas ja lepäilen aina välillä.


Nyt toivottelen teille kaikille täällä kävijöille oikein mukavaa juhannuspäivän jatkoa ja nauttikaa Suomen kesästä ja hyttysistä!
                                       Sorsan poikasia ui tyynellä järven pinnalla...
    ...mennessä satoi ja paikan päällä oli aurinkoa ja sateenkaari...
                                     ...näin taivaallisen kaunista siellä oli...
                                   ...eikä satanut yhtään...
                                        ...katsokaas tuota peilityynen järven pintaa...
                                        ...ja auringon laskiessa taivas oli kaunis...
                                       ...sininen...ja vain sininen...
                           ...koiranputkia ja niittyleinikkejä...
                                    ...ja sorsan poikasia...suloisia...
                            ...ja miten ihana juhannustaivas olikaan...

torstai 23. kesäkuuta 2011

IHANAA JA LEPPOISAA JUHANNUSTA IHAN JOKAISELLE!

Tänään on torstai ja kesäkuun 23. päivä. Päivä on ollut pilvinen ja asteita on +16. Huomenna on suuri keskikesän juhla, juhannusaatto. Mekin pääsemme viettämään lastenlasten luokse järven rannalle itikoiden imettäväksi.


Mutta vielä en ole villatakkiini mitään koristeita tehnyt, kun ajattelin hieman huilia näin antibioottikuurin jälkeen ja nauttia juhannuksesta  rakkaitteni kanssa.


Minulla on ollut myös ilo opetella uudestaan XP:n saloja, sillä olen jo niin tottunut windows7:aan, että opetteluahan tämä on tällä koneellani. Mutta toki tähänkin oppii ja voin vain todeta, että hyvä kone tämä on, vaikka onkin jo ainakin 6 vuotta vanha. Kaikki  toimii hyvin ja ainoa onkelma on, että kovalevy on vain 37 gigaa, mutta toki siellä on vielä vapaatakin tilaa. Mutta varakoneena menee täysin.


Nyt pappa paistaa lättyjä=lettuja ja pian pääsen nauttimaan herkuista.


Toivottelen teille ihan kaikille oikein leppoisaa ja ikimuistoista juhannusta!
                           Sirumme nauttii parvekkeellamme

keskiviikko 22. kesäkuuta 2011

JIHUUU...JA HURRAA...ELÄMÄ HYMYILEE JÄLLEHEN

Tänään on keskiviikko ja 22. päivä kesäkuuta. Aurinko on tänään paistanut, mutta välillä on käväissyt pilviverhon takanakin. Asteita on +19.

Meillä on ollut tänään hieman erikoinen päivä. Aamulla kun aukaisin koneeni(2 v), niin sehän ei suostunutkaan yhteistyöhön kanssani enää, vaikka edellisenä iltana, kun Ukkosherra paukkui, niin minä sillä kirjoittelin. 

Mutta aikamme kokeiltuamme sitä konettani, tuumasimme, että nyt se viedään liikkeeseen korjattavaksi ja sen me teimmekin. No, sitten otin miniläppärin esille ja se oli aivan liian pieni huonoille silmilleni ja isoille lapioilleni. Sitten otin esille papan antiikinaikaisen läppärin, joka sekin oli aivan hirvittävän hidas, joten enhän minä sellaista kelpuuta. 

Mutta sitten muistimme, että kellarissahan on se minun ikivanha pöytäkone, joka toimi vielä viime talvenakin, kun sitä päivittelin aina silloin tällöin. Tuumasta toimeen, haimme sen kellarista ja nyt se on tässä ja mielenkiintoista on todellakin tällä naputella. Hehheh, tässä on vielä XP:kin, hohhohhooo 

Mutta hyvin tämä toimii eikä ole mikään hidaskaan, kun on piuhassa kiinni. Mutta tämä nyt näistä koneista.

Minä otin aamulla sinisen virkatun villatakin viimeisen hihan esille ja virkkasin sen loppuun. Nyt olen ommellut jo hihatkin kiinni ja päätellyt jopa langatkin. Eli virkattu villatakkini on pieniä silauksia vailla enää. Näinhän sitä saa aikaseksikin jotain, kun ei koko aikaa roiku netissä. Mutta elämä siis hymyilee jälleen ja ehkäpä huomenna tiedämme enemmän koneestani, mikä sitä vaivaa.

Eilen oli siis täälläkin, kuten myös Tampereella aika kova ukonilma, joten olisikohan sillä ollut vaikutusta minun koneeseeni. Aina sitä pitäisi ottaa piuhat pois seinästä, täällä maalla ainakin, kun Ukkosherra jyllää. Mutta kaikesta oppii!

Mutta nyt toivottelen teille kaikille täällä kävijöille oikein mukavaa illan jatkoa!


 







tiistai 21. kesäkuuta 2011

HURRAA, HURRAA, HURRAA ...SIRU KULTA ON 8 KUUKAUTTA!

Tänään on tiistai ja 21. päivä kesäkuuta. Päivä on ollut pilvinen aamusta asti ja sadekin on ropistellut ikkunalautaa vasten ja juuri kuului Herra Ukkosen jylinääkin. Asteita on +17 eli juuri sopivasti minulle ja monille muillekin.


Eilen kävimme Lidlissä ja ostimme kaksi maukasta Maraboun kakkua, joista toinen on jo nautittu latteen kanssa ja toinen säästetään juhannukseksi. Mutta meillä on tänään syytä juhlia ja siksi pappa ostikin meille vielä jäätelöä ja Marabou suklaalevyn, jonka aina laitamme tasan puoliksi meille molemmille. Latteen jälkeen ajattelin valokuvata hieman päivänsankaria ja tässä työni tulokset ja valokuvamallina Siru 8 kuukautta:


                             Ai että minuako kuvataan nyt tässä tuolissa...
                       ...pitääkö siis katso tuonne...pappaa päin...
                             ...mitähän sieltä tuolista löytyy...nuuuh...
               ...enpä ole aiemmin istunutkaan tällä tuolilla yksin...
               ...mutta mummi sanoi, että olen nyt jo 8 kuukautta...joten...
                    ...nyt istun enkä enää revi hienoa rusettiakaan, jonka...
                ...mummi minulle taas laittoi...mutta on nyt erivärinen...keltainen ja iso...iso...no, ainakin se näkyy kaulassani, öhöm...olen jo iso tyttö...oikea leidi.


Tässähän tämä itse HERO on sitten poseeraamassa mummille ja rusettikin on pysynyt hyvin hienosti paikoillaan. Onhan hän jo iso tyttö tai oikeastaan jo todellakin leidi(=lady). Eikös olekin suloinen? Vai voitteko olla eri mieltä? Minulle hän on oikea sydänkäpynen ja mummin mussukka, joka seuraa mummia ihan joka paikkaan, jopa yölläkin. Hän vartioi minua, jotta mitään pahaa ei mummille sattuisi.


Mutta nyt toivottelen teille kaikille oikein mukavaa tiistai päivän jatkoa ja antakaahan puikkojen kilkutella, kun ulkona sataa ja jylisee.

maanantai 20. kesäkuuta 2011

TERVEISIÄ KAUPPAREISSULTA...

Tänään on maanantai ja jo 20. päivä kesäkuuta. Asteita on +17 eikä sateesta ole tietoakaan. Nyt on juhannusviikko ja ensi viikolla tämä kesäkuukin on jo ohi ja vaihtuu jo heinäkuu. Voivoi, minne nämä päivät oikein katoavat ja kuukaudet ja vuodet? Tuntuu, että perässä ei oikein pysy enää. Vai onko sitä pysynyt aiemminkaan? Mutta päivä on siis ollut poutainen ja nytkin on aivan tyyntä. Meillä ikkunasta näkee paljon vaahteroita. Voin kuvitella, miten värikäs tuo harju on syksyllä, kun vaahteran lehdet punertaa ja kellastuu. Siinä on värikkyyttä kerrakseen!


Me käväisimme kaupungissa ja Lidlissä. Olipa kiva käydä omalla autolla, kun ei ollut mitään kiirettä. Sieltä löytää aina kaikenlaista hyvää, kuten loimulohta, pippurimakrillia, maraboun kakku sekä vihanneksia ym.


Huomenna, jos sääprofeetta suo aurinkoa, niin voimme lähteä pienen järven rannalle valokuvaamaan kauniita maisemia, sillä niitä täällä riittää paljon, kun on vesistöjä niin paljon. Huomenna on Sirukin jo 8 kuukautta ja sitten on taas kaulaan laitettava rusetti...jaahas, mutta minkävärinen...sillä pitäähän hänet jälleen valokuvata. Minä kävin tilaamassa kampaajalleni ajan heinäkuun alkuun, jolloin annan lyhentää niin perusteellisesti, että voi muutaman millin jättää, mutta muuten kaikki pois...tai ainakin melkein kaikki. Nyt haluan niin helpot hiukset kuin vaan mahdollista!


Antibioottikuurini jatkuu ja oloni kohenee huomattavasti, vaikka en olekaan oikein jaksanut/huvittanut virkata villatakkiani. No, onhan näitä päiviä ja allakasta saa lisää! Mutta muutaman päivän päästä on jo juhannus, ihana keskikesän juhla, jolloin poltetaan kokkoja järven rannalla ja nautitaan yhdessäolosta rakkaitten kanssa grillaten ja saunoten.


Olen myös korjaillut hieman näitä blogejani kuin myös vuodatuksen blogejani, joihin sain ihanat pohjat.


Mutta nyt toivottelen teille kaikille oikein leppoisaa päivän jatkoa ja nauttikaa kesästä ja tulevasta juhannuksesta!


                                    Heidi ja pieni siskonsa

sunnuntai 19. kesäkuuta 2011

PÖPÖT POIS NIINKUIN JO OIS...PÖPÖT NUJERRETTU...IHANAA...

Tänään on sunnuntai, kesäinen suvisunnuntai. Aurinko paistaa ja linnut laulavat ja asteita on +14, mutta luvassa +18 ja pilvistä, vaan ei sadetta. Mutta nyt vielä paistaa aurinko armas.


Eilinen matkamme meni hyvin, mitä nyt hieman ylimääräistä ajoa tuli. Mutta ajelimme vaihtelevassa säässä, kun välillä satoi rankastikin, jotta ei paljon nähnyt eteensä ja välillä taas paistoi aurinko pienen hetken. Mutta serkkuni tapaaminen oli ihana asia ja minulle tuli hyvä olo, kun en tiedä, että näenkö häntä enää. Mutta sain häntä halata ja se tuntui hyvältä. Me lähdimme jo aamulla hyvissä ajoin ja palasimme vasta illalla kuuden aikaan. Mutta on ihana asia, kun pääsee tapaamaan rakkaitaan. Tapasin myös toisen serkkuni, joka ohjasi meitä sairaalaan ja sieltä oikealle tielle. Kiitos sinulle, rakas serkkuni!


Niin ja tässä tulehdus asiassa kyllä minua hieman rietoo, että ei saa antibioottia, vaikka näyte näyttää kahta plussaa ja valkosolut ovat edelleenkin koholla (ovat olleet jo pitkään ja on sanottu, että tässä iässä kuuluukin olla koholla!). Minulla oli niin hirvittävä väsymys, että en oikein jaksanut pitää edes lusikkaa kädessäni, mutta apua ei täältä tullut. Onneksi minulla on aikaisempi lääkäri jo monen vuoden ajalta toisella paikkakunnalla. Otin häneen yhteyttä ja hän soitti apteekkiin ja sain kuurin. Nyt sain kunnollisen kuurin eli 7 päivän kuurin ja kahdesti päivässä. Ja arvatkaapas mitä! Nyt on huomattavasti parempi olo ja tunne, että tulehdus on nyt nujerrettu. Jeeee, minä pelastuin eikä tarvi mennä päivystykseen, jos jotain sattuu...kuten sanottiin. Minä siis selvisin tutun ja turvallisen lääkärini ansiosta. Kiitos hänelle! Nyt on elämäni palautunut jälleen ja voin nauttia kaikesta rakkaitteni kanssa yhdessä. Juhannus on tulollaan ja katsotaanpa, missä me se suuri ihana keskikesän juhla vietetään. Kutsun olemme saaneet toki järven rannalle, joten sinne polkumme johtaa, luokse juhannuskokkojen...Ja Sirulla oli ihana päivä lasten luona ja oli kaiken keskipisteenä, josta hän osasi myös nauttia.


Mutta me nautimme elämästämme ja syömme Marabouta ja nautimme jälleen. Nyt on niin hyvä ja turvallinen ja onnellinen olo.
Toivotan teille kaikille täällä vierailijoille oikein mukavaa sunnuntaipäivän jatkoa ja nauttikaa elämästänne ja pitäkää huolta itsestänne ja toisistanne!







perjantai 17. kesäkuuta 2011

APUA TULI ANELEVALLE JA TOIVOTTAVASTI TÄMÄ NUJERTAA PÖPÖT POIS HUITSIN NEVADAAN...

Niinpä niin, kauan etsin kauan hain, viimein avun saavutin...
No joo, kun kerran ei paikkakunnan terveyskeskuksesta tullut apua kahden plussan tulehdukseen, niin hain sitä muualta ja sain myös. Kiitos sinulle, joka autoit minua sieltä toiselta paikkakunnalta! On ihana asia, kun on ystäviä, jotka auttavat ja nyt heitä onkin kertynyt ympärilleni paljon ja kaikki te olette minun enkeleitäni.


Kiitos teille kaikille kommenttien antajille ja kaikille blogiystävilleni ja muillekin ihanille ystävilleni ympäri Suomen kuin myös muualla maailmassa, että olette elämässäni! Merci, merci! Obrigado!


Huomenna en tänne koneeni ääreen tule, sillä lähdemme pikaisesti reissuun kaksistaan eli lähdemme tervehtimään serkkuani, joka on aika huonossa kunnossa. Siru menee hoitoon lastenlasten luokse ja on varmasti mielissään, kun saa huomiota niin paljon osakseen.


Toivotan teille linnun laulun säestyksellä oikein mukavaa illan jatkoa ja nähdään taas!  Palaan jällehen...




LEPPOISAA VIIKONLOPPUA KAIKILLE - HAPPY WEEKEND

Tänään on perjantai ja 17. päivä kesäkuuta. Aurinko paistaa ja asteita on +19 ja luvassa on +21, joten hieman lämpöisempää on luvassa.


Eilinen päivä meni siinä vaan, kun en saanut mitään aikaseksi, kun oli kipuja. Toivottavasti tänään saan jo lääkettä avukseni, jotta en ihan huonoon kuntoon menisi, vaikka nytkin on voimani aivan poissa. Mutta yritän kuitenkin jonkun lauseen tänne naputella. Pesukone pyörii ja pian pappa vie pyykit ulos kuivumaan, kun on niin hyvä pyykinkuivausilma. Sitten laitamme seuraavan koneen ja vielä seuraavankin, niin saamme taas viikon pyykit kaikki pestyä ja kaappeihin puhtaina.


Hieman on huono olo myös serkkuni puolesta, joka on jo heikkona. Menemme häntä katsomaan huomenna. Toivottavasti vielä ehdimme nähdä hänet! Eihän sitä itse koskaan tiedä, milloin on päivä viimeinen!


Mutta nyt toivottelen täällä hyvin surullisena teille kaikille oikein mukavaa viikonloppua! Yritän jaksaa minäkin huonoilla voimillani!





keskiviikko 15. kesäkuuta 2011

MITÄPÄ MINÄ TEILLE KERTOISIN...MILLÄ TEITÄ ILAHDUTTAISIN...

Tänään on keskiviikko ja 15. päivä kesäkuuta. Aamu näyttää pilviseltä ja asteita on +12. Ja tämän päivän aikana on luvassa sadettakin. Onhan se ihanaa istua sisällä omassa tuolissaan ja vaikkapa kutoa tai virkata jotain ja samalla kuunnella, miten sadepisarat tanssivat ikkunalaudalla.




No, nyt on nautittu lattee ja syöty aamupala, joten tämän päivitykseni jälkeen lupaan siirtya omaan tuoliini ja uppoutua keskeneräisiin käsitöihini. Tiedän, että se on vaikea lupaus, mutta yritän nyt tänään pitää sanani, kun muulloin olen sanani syönyt.
Auto odottelee pihalla käyttäjäänsä, mutta kun satelee, niin eihän silloin voi nousta autosta edes pois katselemaan paikkoja ja kuvaamaan. Mutta onhan se päivä huomennakin ja...


Nyt juuri Siru kultamme pyytää taas lenkille, joten pappa lähtee ja sitten taas Siru on onnellinen. Hän kun osaa itse pyytää lenkille. Hän oli jo kello 5 jälkeen tänä aamuna ensimmäisellä lenkillään. Kyllähän näitä lenkkejä riittää, mutta onhan meillä (tai hänellä) aikaa.


Sitten me laitamme naudan piffit pannulle tahi uuniin ja njam, maiskis, tulee varmasti hyvää. 


Mutta nyt toivotan teille kaikille oikein mukavaa päivän jatkoa ja pitäkää itsestänne ja toisistanne hyvää huolta!

tiistai 14. kesäkuuta 2011

BOM DIA!

Tänään on tiistai ja 14. päivä kesäkuuta. Aamu on sateen raikastama ja pilvinen ja asteita on +10. Siispä nauttikaamme tällaisesta "sopivasta" säästä ja näin voimme tehdä vaikkapa käsitöitäkin, jos on aikaa.


Minä ainakin nautin tällaisesta viileästä säästä, tottakai villasukat aina jalassa. Mutta toki ajatukseni kulkeutuvat väkisinkin kauas aavan meren tuolle puolen...siellä on aina lämmintä, sopivan lämmintä ainakin meille ja ihanat ihmiset odottavat meitä siellä joka päivä saapuvaksi heidän luokseen. Ja kyllä sekin aika vielä koittaa...mutta eipä siitä sen enempää, vaikka tosin haluaisin kertoa koko maailmalle iloisen uutisen, mutta...maltan vielä mieleni, jotta uteliaisuutenne herää eloon.


Eilen oli aivan upea, ihana päivä, kun saimme luoksemme ihanat, pitkäaikaiset ystävämme. Oli todellakin ilo ja onni ja autuus, kun on saanut tuollaisia ihania ystäviä. Kiitos, kun kävitte ja toitte meille iloa!


Mutta nyt toivottelen teille oikein mukavaa tiistai päivän jatkoa ja pitäkää itsestänne hyvää huolta!

maanantai 13. kesäkuuta 2011

SATEINEN JA VIILEÄ PÄIVÄ, HURRAA...HURRAA... HURRAA

Tänään on maanantai ja 13. päivä kesäkuuta. Juuri nyt taivaasta putoaa vettä, joka ropisee ikkunalautaan. Asteita on +11, joten on helppoa hengittää. Eilen ropisi rakeita, jotka pomppivat kivasti ikkunalaudalla ja maassa. Sitten kuului Ukkosen Herran jylinää, joka kesti ja kesti ja siirtyi kauemmas ja palasi takaisin, mutta sitten viimein meni menojaan. Nyt on luvassa ainakin parisen viikkoa sateista ja viileää. No, viileää saakin olla, sillä sitä minä ainakin kaipaan, mutta sateita ei tarvisi tulla jokaikinen päivä. Sateella ei ole kiva olla reissussakaan, kun kastuu, jos kävelee ulkona. Vaikka aurinkohan se kuivaa minkä kesäinen sade kastelee.


Me saimme hymytyttömme yökylään Mummilaan ja tänään palautamme hänet kotiin. On aina niin mukavaa, kun lapsenlapset käyvät yökylässä ja se kummasti piristää elämäämme.


Tänään olemme hieman siivonneet ja suorineet paikkoja kuntoon, kun saamme pitkäaikaisia ystäviämme kakkukahville. Onpa ihanaa nähdä teitä, rakkaat ystävät! Olemmehan kirjoitelleet päivittäin jo 7 vuotta ja nyt tämäkin asia toteutuu tänään. Ja eräs toinen hyvin rakas asia toteutuu tammikuussa, jeee. Mutta siitä sitten aikanaan!


Mutta nyt toivottelen teille kaikille kylässä kävijöille oikein mukavaa ja turvallista viikon alkua! Nauttikaa sateen raikastamasta ilmasta, jota on niin helppo hengittää, nuuuuh, aaaah!

OMA KOTI, PARAS KOTI

Tänään on lauantai ja 14. päivä lokakuuta. Päivä on ollut välillä kirkas ja välillä on tullut sadekuuroja. Oikein mukavaa joulun odotust...