LEPPOISAA TAMMIKUUN VIIMEISTÄ PÄIVÄÄ

Tänään on maanantai ja 31. päivä tammikuuta. Asteita on vain -2. Aamulla näytti aurinko kauniisti nousevan taivaanrannan takaa, mutta eipä näy enää aurinkoakaan. Nyt kuitenkin tammikuu loppuu ja huomenna alkaa jo helmikuu. Ja hyvinhän tämä talvi on ainakin mennyt, kun vertaa edellistä talvea kovine pakkasineen. No, tämä talvi meni tässä ja ensi talvi jo toisessa paikassa.

Päivät kuluvat niin vinhaa vauhtia sekä Sirun että tulevien uusien tuulien myötä. Onneksi ei ole myrskyisää, vaan hyvin leutoa ja lämmintä tuulta, jonka mukana on helppoa lennellä kuin kevään ensi perhonen.

Näin kaunista voi olla vain...maalla...

Tänään sain myös purettua jo aloittamani hartianlämmittimen, joka sai kovaa kyytiä ja joutui isolle, isolle kerälle. Nyt olen kuitenkin jo joitakin kerroksia tehnyt uudella mallilla. Olisi pitänyt vaan lukea hieman paremmin nuo ohjeet eli vinkit. Mutta nyt teen jotakuinkin samoin kuin ohjeessa paitsi että lanka on toinen ja samoin silmukkamäärä ja hieman neulemallikin. Niin, neulemallinahan minä kudon vain pelkkää oikeaa ja katson ensin miten tämä onnistuu ja sitten siirryn johonkin kunnon malliin, jos jaksan tai ehdin.

Mutta aina kun tämä pienokainen ummistaa silmänsä, niin minä tyttö tai mummi oikeastaan, kudon vinhaa vauhtia. Mutta annas olla, kun pienokainen avaa silmänsä, niin hänen silmissään jo kiiluu lattialla liikkuva iso lankakerä ja eipä mene sekuntiakaan, kun hän olisi jo kerän kimpussa, mutta kun mummi olikin nopiampi ja nosti kerän turvaan.

Tässäpä on suloisen Sirumme ihana isä Nono, jota menemme ensi viikolla taas tapaamaan. Saas nähdä, miten pikkuinen reagoi, kun saa nähdä äitinsä ja isänsä ja muitakin tuttuja. Ainakin täällä hän on hyvin sosiaalinen sekä ihmisiä että muita koiria kohtaan.

Mutta nyt toivotan teille kaikille oikein mukavaa ja turvallista viikon alkua! Pitäkäähän itsestänne ja toisistanne hyvää huolta!