22.2.2018

22.2.2018

sunnuntai 29. toukokuuta 2011

SUNNUNTAINA SUUKOTELLAAN... SOITELLAAN...

Tänään on sunnuntai ja 29. päivä toukokuuta. Hahhaaa, toukokuu loppuukin pian ja niin loppuu lapsilla koulutkin, ihanaa. Päivä on jälleen pilvinen, sateinen, tuulinen ja kolea ja asteita on vain +11. Mutta ajatelkaa, rakkaat ystävät, lämmin kesä on vasta edessäpäin!


Tänään pieneen mieleeni juolahti tai pulpahti muistot vanhasta videokamerasta, joka palveli meitä 7 vuotta erittäin hyvin. No, sitten vain yhtäkkiä siitä ei tullutkaan ääntä. Veimme korjaajalle, joka totesi, että kovaääninen on rikki eikä sille mahda mittään. No, olemme sitä säilyttäneet erityisen hyvin omassa laukussaan kaikki nämä vuodet. Nyt rakkaani otti sen esille minun houkutuksestani. Olenko minä joku houkutuslintu vai? Ja nythän onnistui sen kasetin katseleminen ja sieltä kuuluikin hyvin. Miten voi olla mahdollista? No, elämässähän on kaikki mahdollista! Kohta, kun pappa ja Siru tulevat lenkiltä, niin me yhdistämme, ylös hyvin kirjoitetulla ohjeella, tuon vanhan kameran tänne koneelleni. Sitten me tovin jännitämme, että meneekö se vai eikö mene! Ja jos kaikki menee niinkuin aivoni ajattelevi, niin saatte nähdä tosi mukavia nauhoja. Se on nääs niin, että minun aivoni ajattelevi ja rakkaani tekee työt. Helppoa vai mitä!


Ja arvatkaas vielä mitä!? Minuun on iskenyt joku tauti! No, lainasimme autoa reissuun ja sillä matkalla se iski ja pahasti! No, se on se kuume...kuume...fever...siis autokuume on kuin huume! En tiedä, miten päin olisin, kun haluaisin lähteä reissuun vaikka joka päivä ja joka hetki, siis minä istun siinä ajajan ohjaajan paikalla...siis pappa ohjaa...ja minä sanon miten mennään...vai miten se nyt olikaan! Eli me siis ajamme yhdessä...käymme yhdessä ain, käymme aina rinnakkain...Ja nyt piakkoin on tiedossa taas reissu, mutta nyt suunta on vaihtunut, sillä menemme kohti itäistä Suomea.


Ja kyllä se minun pupusukkanikin edistyy vielä, kunhan saamme ensin tämän tekniikan toimimaan. Tämä nääs kiinnostaa erittäin paljon minua! Eilen pappa teki rahkapannukakkua ihan ite (=itse) ja tosi hyvä tulikin, joten saa tehdä toistekin.


Mutta nyt toivottelen teille kaikille oikein leppoisaa sunnuntaita ja nauttikaa pienistäkin asioista! Ja muistakaa: HYMY EI MAKSA MITÄÄN, MUTTA ANTAA PALJON!
                   Tässä  soittelemme valsseja...
                                  ...vakavasti keskittyen...
 ..mutta sitten tapahtui jotain...joka sai molemmat remahtamaan iloiseen nauruun...
                           ...ja josta ei meinannut tulla loppua...
                               ...mutta onneksi osaamme vakavoituakin...
                      ...ainakin hetkeksi.

4 kommenttia:

  1. Vai reissukuume on iskenyt ;). Kyllä Suomessa on paljon hienoja paikkoja joissa vierailla. Me tulimme juuri Ilmailumuseosta ja Kangasalan automuseoon tekeisi jo mieli :D

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentistasi Huopatossunen! No, juu, minä ja tyttäreni haluaisimme käydä Muumimaailmaa katsomassa Naantalissa.Mutta seuraavaksi suunnistamme itään ja poikani luokse.

    VastaaPoista
  3. Hyvin suunniteltu on likipitäen tehty XD.
    Iloisen näköistä soitantaa.
    Nauttikaa päivästä!

    VastaaPoista
  4. Kiitos kommentistasi Tarina! Mukavaa sadepäivää myös sinulle!

    VastaaPoista

VIIMEINKIN PÄÄSEN TÄNNEKIN BLOGIINI

Tänään on sunnuntai ja 22.11.2020. Aurinko laskee ja tulee hämärää. Olen onnellinen, kun pääsen tänne blogeihini pitkästä aikaa. Kirjoitan t...