NIMETÖN PÄIVITYS

Tänään on maanantai ja jo 10. päivä syyskuuta. Aurinko paistaa välillä ja silloin vedän verhot eteen. Asteita on vain +15, joten nyt kesä on todellakin mennyt. Ai, että mikä kesä? No, ainakin on koko kesän kasvit saaneet kosteutta ja raikasta sadetta. Mutta meillä lähtölaskenta on alkanut ja jännitys kohoaa. Mutta onneksi me pääsemme nyt kuitenkin etelän lämpöön, jossa voimme olla ulkona jatkuvasti välillä vaan syöden ja vettä juoden.

Mutta tänään on myös ilon päivä, sillä nyt on aamusokerini arvot olleet jo kolmena päivänä alle 6 ja antibioottikin on purrut tulehduksen jälleen pois, kunnes taas saapuu uudestaan. Ja verenpainekin oli tänään tosi hyvä. No, kiitos kuuluu hyvälle lääkärilleni, joka antoi uutta lääkitystä diabetekseeni vielä lisänä. Nyt olen jaksanut jo kutoakin omaa tunikaani, joka todellakin alkaa olla aika painavakin. Mutta valmiiksi minä sen teen ja niin teen kaikki muutkin keskeneräiset käsityöni ja yhtään lankakerää en osta ennen kuin olen saanut vanhoja töitä pois. No, toki minä reissulta saan tuoda, kun halvalla saa, mutta täältä en osta mitään. Minä annoin entisetkin langat nyt tyttärelleni, kaksi muovipussillista vain lankoja, mutta jotka ovat vain olleet säilytyksessä enkä ole mitään tehnyt, hyi minua. Mutta nyt veriarvojen myötä nääs, muuttuu tyyli tää, kun en ole mikään lyyli nääs, nääs.

Sain tänään jo siivottua tietokoneen kuvatiedostonkin, kun oli jostain syystä kuvia lähtenyt kansioista pois, joten poistin ne kaikki liki 100 tyhjää kansiota, kylmästi vaan pois, pois. No, onhan täällä koneella paikkoja, joissa on samat kuvat eli tallessahan ne ovat ja Linuxille vielä vien niitä ja Buffalossa on myös. Nyt pitäisi vielä siivota läppäri, sillä senhän me otamme mukaamme reissuun, kun on vielä ostettu uusi, kaunis läppärilaukkukin, jonka kuvan laitoin blogiini Elämää Väinönlinnassa.

No, nyt kun on nimetön päivitys, niin on tyhjä pääkin, joten toivottelen teille kaikille oikein ihanaa päivän jatkoa!