MIRJAKIN SAI UUDEN MEKON

Tänään on perjantai ja 15. päivä helmikuuta. Taivas on harmaiden pilvien peitossa aivan kuin pian alkaisi sadella lunta. Asteita on kuitenkin vain +1. Mutta nyt olemme jo helmikuun puolessa välissä ja pari viikkoa, niin alkaa jo maaliskuukin maata näyttää. Eipä tuossa paljon suojakelejä tarvita, kun ei tuota luntakaan kovin paljon tänä talvena ole ollut.

Mutta minä olen kutonut...kutonut...ja taas kutonut, vaikka välillä pidän toki pausseja, koska ranteeni nivelet ja peukalon nivelet eivät oikein suostu yhteistyöhön kovin pitkään, vaan ne työntävät sen ilkeän säryn näihin käsiini. Mutta mobilaattia ja idealside käsiini ja taas puikot kilkuttavat vinhaa vauhtia.

Minä en siis enää soittele hanuriakaan, en ole soitellut yli vuoteen. Eli viime talven Espanjassa oloni erotti minut ja hanurin ja ero jatkuu ja jatkuu. No, viime lokakuussa toki yritin soitella noin tunnin verran, mutta sekin oli liikaa, sillä en enää jaksanut enempää soitella ja yöllä sain sen voimattomuuskohtauksen, jolloin meni ääni ja voimat. Onneksi voimat ovat palautuneet pikku hiljaa ja äänikin on jo hieman parempi, mutta ei se sama ääni kuin silloin ennen...

Nyt toivottelen teille kaikille oikein mukavaa päivän jatkoa ja ihanaa viikonlopun viettoa!

 Mirja juuri kirppikseltä tuotuna...

 ...eli Mirja ennen...ja

 ...ja Mirja nyt ja sai uuden mekon...

 ...toki Mirja saa vielä mamelukitkin...myöhemmin...

...Mirja on ihana 60-luvun nukke!