Tänään on keskiviikko ja 7. päivä syyskuuta. Aurinko paistaa ja asteita on +12, mutta luvattu on +18 astetta. Ulkona on hyvin raikasta ja selvästi jo syksyn tuntua.
Mutta meillä on enää ...tai vielä 50 päivää, vaan joka päivähän se vaan vähenee. Ihanaa on lähteä, mutta vaikea on miettiä, mitä kaikkea tarvitsee siellä. No, tosi paljon pitää ottaa ainakin vaatetta mukaan, vaikka onhan siellä pesukonekin, jolla voi pestä vaatteita. Mutta lankoja...lankoja...lankoja ja puikkoja iso kasa, vaikka enhän minä jatkuvasti aio siellä kutoa tai istua koneellani. Suunnitelmissa on vuokrata sieltä auto ja kierrellä pitkin maaseutua ja Orihuelaa ja ihailla vuoria ja tutustua ihmisiin. Vaikka olenkin "kielitaidoton", niin silti uskallamme lähteä maahan, jossa on jo yli 20000 suomalaista ja siellä osataan myös englantia. No, minähän en osaa mitään, mutta silti olen kirjoitellut Brasiliaan englanniksi jo 50 vuotta. Ja todellakin nautin englanninkielellä puhua. Ja taisi koulussakin jäädä hyvä pohja, kun englantini oli 10. Mutta toki onhan siitä jo aikaa! Nyt yritän vain unohtaa lääkärin antaman kommentin ja itsehän me päätämme omasta elämästämme. Ja sitäpaitsi siellä on myös suomalainen lääkäri ja tukiperhe meille, joka hakee meidät kentältäkin ja pidämme heihin yhteyttä. Mutta ainahan sitä voi tällaista takapakkiakin saada, vaan ei saisi välittää siitä mitään. No, pois unhoita nyt kaikki menneet....Pitäisiköhän vetää hanurini esille taas ja päristellä joitakin kappaleita, niin saisin ajatukseni muualle? Tai sitten etsin jotain sopivaa kudottavaa...ostettava lankoja lisää...
Mutta hyvin olen nyt päässyt tähän läppäriini sisälle ja tämä erillinen näppis ja hiiri ovat mainio keksintö. Tällä olen tottunut kirjoittamaan, niin se käy tällä hyvin. Osaanhan minä läppärin näppikselläkin kirjoittaa, mutta ...hyvä näin.
Ja tämän nappasin jostakin sää sivustolta, joten hyvältä näyttää.
Fuengirolassa Baobab puu...aika erikoinen...
...ja kirahvikin katselee ylhäältä alaspäin...
...Cabuchino...njam....
Ja minä kun olen opetellut juomaan kahviakin kerran päivässä ja kahdesti latteet. Mutta siellä ilmeisestikin saamme nauttia myös cabuchinosta.
Minulla on vieläkin tämä vasen käsi kipeä, kun labrassa ottivat kämmenen päältä verikokeita. Ottaminen sujui hyvin, mutta valtava mustelma ja turvoksissa on vieläkin. Nyt odottelemme vain papereita tuloksista, jotta onko kaikki niin hyvin kuin kerrotaan ja annetaan ymmärtää kuitenkin aivan toista.
Mutta nyt toivottelen teille kaikille oikein mukavaa päivän jatkoa ja nauttikaa jokaisesta hetkestä!
22.2.2018
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
VIIMEINKIN PÄÄSEN TÄNNEKIN BLOGIINI
Tänään on sunnuntai ja 22.11.2020. Aurinko laskee ja tulee hämärää. Olen onnellinen, kun pääsen tänne blogeihini pitkästä aikaa. Kirjoitan t...
-
Tänään on torstai ja 3. päivä tammikuuta. Sää on pilvinen ja harmaa ja asteet ovat nollassa. Ja plus asteita ja pientä pakkasta on tiedossa ...
-
Tänään on nyt sitten koittanut se suuri päivä eli perjantai ja 17. päivä elokuuta. Aurinko paistaa ja se hellii meitä koko päivän kaikin tav...
-
No, nyt on tullut aika palata kotiin täältä ihanasta Torreviejasta! Mutta onnellisina palaamme kotiin ja sitten taas toisen kerran palaamme ...
Teidän lähtönne sen kun lähenee, taitaa olla kutkuttavaa odotusta ;)
VastaaPoistaNyt kolmannen kerran kirjoitan tätä: Kiitos kommentistasi Huopatossunen! Juupajuu, toki me lähtisimme vaikka heti, mutta on paljon tekemistä ja muistamista! Aurinkoista päivän jatkoa!
VastaaPoistaParasta on tehdä lista asioista....mulla ainakin häviää asiat päästä...jos on paljon muistettavaa!
VastaaPoistaHalausta sinne
tuksu
miksi taas ei onnistu tuo kirjautuneena kommentointi. PAH!
samainen tuksu
Kiitos mukavasta kommentistasi tuksu! Juu, kyllähän se lista on tässä läppärin muistilapuilla. Ja samanlaiset päät on meillä molemmilla, hihihiii, siis papan kanssakin. Mutta kun unohdamme, niin taas nauru maittaa! Mukavaa päivän jatkoa!Lähden kutomaan, mutta siitä sitten enemmän myöhemmin!
VastaaPoista