AURINKO PAISTAA JA LINNUT LAULAA, TAITAA OLLA KESÄ...

Tänään on keskiviikko ja 22. päivä toukokuuta. No, jopas jotakin, kun päivät vain vilahtavat ohitsemme ja taas on pian toukokuun viimeinen päivä ja kuukausi vaihtuu jo kesäkuuksi. Lämmintä riittää ja linnut laulavat läpi yön. Luonto on monin vihreän vivahtein kauneimmillaan Suomen kesää. Sisällä on tosi kuuma, kun ei ole ilmalämpöpumppua ja fyllit ovat niin paksuja. Mutta onneksi Espanjassa, vaikka on kuumaa ulkona, niin sisällä saa viileyttä ilmalämpöpumpulla ja sitten taas talvella saa lämmintä.

Mutta me vietämme nyt tämän kesän täällä. Viime viikolla minulla meni sisu kaulaan ja lähdin sauvottelemaan kylmiltään vaan. Rakkaani kulki tuolilla vierellä ja minä köpöttelin...todellakin köpöttelyä se oli ja kun nojasin sauvoihini, niin tutisin aika kovin. No, välillä hieman istahdin tuoliini, mutta sitten kielloista huolimatta ryhdistäydyin ja talsin noin 1000 metriä eli kilometrin. Ja se oli jo jotain! Mutta nämä sauvat auttoivat minua kulkemaan. Ja ehkäpä jonain päivänä kävelen jo hieman rennomminkin. No, nyt on taas mennyt useampi päivä, että en ulos ole päässyt, mutta onhan näitä päiviä ja ...allakasta saadaan lisää. Mutta maasta se pienikin ponnistaa ja kyllä minä vielä näytän, jotta minäkin kävelen vielä, uskokaa tai älkää!

Haava on lopettanut vuotonsa ja jaloistakin alkaa jo ihottuma vaalentua, joten elämä voittaa sittenkin. Ja käsityötkin ovat alkaneet taas sujua. Nyt on valmistumassa Mintulle mekko. Toki Melodylle pitää kutoa mamelukit, mutta kun odottaa vastaanotolle, niin ei voi mukana viedä niin isoa nukkea, joten valitsin pienen Mintun, joka on helppo pistää laukkuun ja kutimet mukaan ja kilkutella odottaessa.

Mutta nyt toivottelen teille kaikille oikein ihanaa toukokuun loppua ja pian kajahtaa kaikkiin sydämiin "Jo joutui armas aika..." ja se tuntuu aina yhtä syvälle sydämeen.